Verhoratkaisuja

Viime viikolla taas paikkailimme puolentoista vuoden takaisia synnytyksen jälkeisissä hormonihuuruissa tehtyjä vääriä sisustusratkaisuja. Olohuoneeseen piti nimittäin silloin saada verhot ja heti. En halunnut olohuoneeseen minkäänlaisia verhokiskoja vaan ehdottomasti verhotangon. Tuli siis ostettua pisin mahdollinen verhotanko, joka oli lopulta kuitenkin hieman liian lyhyt. Tanko asennettiin paikoilleen, ja totesin, että verhot jäävät ikävästi ikkunan eteen. Kiva.

Puolitoista vuotta olohuoneen verhoratkaisu häiritsi silmää, mutt nyt saimme siihen muutoksen. Miksi ihmeessä en keksinyt tätä silloin? Kaksi lyhyttä mustaa verhotankoa ikkunoiden (tai ikkunan ja oven) molemmin puolin sopii tilaan huomattavasti paremmin kuin yksi pitkä. Ja kun ikkunoissa on sälekaihtimet, verhoja ei tarvitse vetää ikkunoiden eteen, jolloin pitkä verhotanko on myös ihan turha. Tyhmä minä. Myöhästyin ihan pikkuisen optimaalisesta kuvienottohetkestä, jolloin luonnonvalo olisi riittänyt hyviin kuviin, joten kuvat ovat nyt vähän rakeisia, mutta nyt kuvista näkyy kuitenkin uusi verhoratkaisumme. Mitäs sanotte?

Lisää verhopostauksia on luvassa jossakin vaiheessa, sillä löysin sattumalta Kodin ykkösen alesta ihanaa Vallilan Tanhu-kangasta, jota olin ehtinyt ihailla jo aikani esimerkiksi Petran blogissa. Kankaasta syntyy varmaankin verhokappa joko keittiöön, yläkerran aulaan tai sitten työhuoneeseen.

Kivaa viikkoa! :)