torstai 6. maaliskuuta 2014

Kuulumisia ja ylistys piimäkakun hienoudelle

On kuulkaa ihanaa olla kotona, kun on ensin viettänyt viisi vuorokautta pienen potilaan kanssa sairaalan lastenosastolla. Isompi selvisi flunssasta ihan kotioloissa, mutta pikkusiskon röörit tukkeutuivat niin, että oli otettava kehiin pikkuniistäjää järeämmät aseet. Sairaalassa selvisi, että kysessä oli RS-virus, joka aiheuttaa vauvoille usein aika tukalat oltavat. Siispä happiviikset, adrenaliinispiirat ja räkäimut tulivat muutaman päivän aikana melko tutuiksi. Tänään aamulla kävimme vielä hengittelemässä spiiraa, mutta pari yötä olemme jo olleet kotona. Jospa taudin huippu olisi siis jo selätetty.

Isosiskoa vaivaa flunssanrippeiden lisäksi krooninen puheripuli ja leikkikaverin ikävä, ja koska meillä on jyllännyt tauti, äiti on ainoa leikkikaveri. Äidin omat touhut ovat siis jääneet viime aikoina vähiin. Uusista käsitöistä tai sisustusjutuista ei siis ole juurikaan kerrottavaa.

Leiponutkaan en viime aikoina ole, mutta arkistosta löysin pari kuvaa piimäkakusta, jonka joku aika sitten keksin tehdä, kun jääkaapissa oli puolikas piimäpurkki vailla juojaa. Mummu leipoi aikoinaan piimäkakkua, mutta itse olin kokonaan unohtanut piimäkakun hienouden. Kakku on supermehevä ja erittäin helppo tehdä, kun kaikki aineet vain sekoitetaan keskenään, kaadetaan vuokaan ja paistetaan. Tällä kertaa kakku ei myöskään haljennut, kuten tämän kakun kävi, vaan sain sen nätisti vuoasta pois. Piimäkakun tein tällä Pirkan ohjeella, mutta rusinat jätin suosiolla pois, sillä niistä meillä ei tahdo pitää kukaan.



Tällaista siis tällä erää täältä! 

9 kommenttia:

  1. Voi, kuulostaapa todella kurjalta tuollainen tauti:( On niin ikävä juttu, kun pienet joutuvat sairastamaan:( Pikaista paranemista sinne teille jättimäärä♥

    Ja nam, kakku näyttää hyvältä! Tykkään piimäkakuista, mutten ole koskaan tehnyt itse!

    VastaaPoista
  2. No voi, harmin paikka nuo sairastelut. Onneksi olette jo voiton puolella. Kiva kuulla, että jaksat ja maltat olla äidin roolissa tällaisessa tilanteessa. Kyllähän niille sisustusjutuille tulee taas aikansa. Piimäkakku ja kaikki muut mummujen aikaiset leipomukset ovat pop. Kauniit kuvat myös olit ottanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, kyllä sitä sisustella ehtii myöhemminkin :)

      Poista
  3. En ole koskaan tehnyt moista kakkua, enkä muuten maistanutkaan. Olen niin ennakkoluuloinen sanalle piimä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kuule maistu piimä tässä kakussa. Minäkään en tykkää piimästä piimänä, mutta tämä kakku on herkkua. :)

      Poista
  4. Voi hurja millanen tauti teillä on jyllännyt :/ Se on aina kurjaa kun pieni sairastaa, puhumattakaan siitä että tarvitsee sairaalahoitoa. Paranemisia <3

    VastaaPoista
  5. Voi pientä reppanaa kun ihan sairaalaan asti piti lähteä. Parempaa kevään jatkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan, että sairastelut olisi tältä keväältä sairasteltu..

      Poista

Kiva kun jätät kommentin! :)