Herkkuja juhlaan!

Kuohuviinilasit on kiillotettu, pöytä on katettu ja tarjottavat valmistettu - uudenvuoden vastaanotto voi alkaa! No joo, ehkä emäntäkin voisi vielä vähäsen laittautua.. 

Tänään meille kokoontuu viettämään vuoden viimestä iltaa muutama ihana ystävä kera pikkuistensa. Juhlissa on siis mukana sekä isompia että pienempiä, joten kovin raisuiksi näissä juhlissa ei heittäydytä. Hyvää ruokaa on kuitenkin luvassa. Tarjottavat kootaan jokainen tuo jotakin -periaatteella. Oman korteni kekoon olen  kantanut tekemällä pari salaattia ja jälkkärin: vuohenjuusto-päärynäsalaatti, tomaatti-sipulisalaatti ja kinuskinen jäädykekakku!

Päärynä-vuohenjuustosalaatti

3-4 päärynää

1 rkl voita

1 rkl öljyä

1 rkl fariinisokeria

ripaus suolaa

ripaus mustapippuria

muutama hienonnettu basilikanoksa

2 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa

2 - 3 ruukkua erilaisia salaatteja

1 punasipuli

200 g vuohenjuustoa

(saksanpähkinöitä tai muita pähkinöitä)

Kastike

päärynöiden paistoliemi

1/2 dl oliiviöljyä

3 rkl sitruunanmehua

ripaus suolaa

ripaus pippuria

Kuori ja lohko päärynät. Kuumenna paistinpannussa voi ja öljy. Lisää pannulle fariinisokeri, suola, pippuri ja hienonnettu basilika. Sekoita ja lisää päärynät pannulle. Kääntele päärynöitä hetki ja lisää balsamiviinietikka. Kiehauta ja nosta levyltä. 

Revi kulhoon salaatinlehdet sekä suikaloitu punasipuli. Leikkaa vuohenjuusto viipaleiksi ja levitä salaattipedille. Lisää päälle päärynät sekä halutessasi pähkinöitä. Sekoita päärynöiden paistoliemen joukkoon muut kastikeaineet ja kaada salaatin päälle.

Kirsikkatomaatti-punasipulisalaatti

2 rasiaa kirsikkatomaatteja

2 punasipulia siivutettuna ja marinoituna

1 pss minimozzarellapalloja

1/2 ruukku basilikaa

Marinoidut punasipulit

2 punasipulia

1 dl punaviinietikkaa

1 dl oliiviöljyä

1 rkl sokeria

ripaus suolaa

Laita sipulit marinoitumaan edellisenä iltana. Viipaloi sipuli ohuiksi renkaiksi. Sekoita marinadiainekset keskenään kulhossa ja lisää kulhoon sipuli. Sekoita hyvin, peitä kelmulla ja laita jääkaappiin yön yli marinoitumaan. 

Kokoa salaattiainekset seuraavana päivänä vadille ja valuta marinadiliemi kastikkeeksi. Koristele kokonaisilla basilikanlehdillä. 

Jäädykekakun ohje puolestaan on lainattu Kinuskikissalta! :)

Kiitos teille lukijoille kuluneesta vuodesta ja oikein ihanaa uudenvuoden aattoiltaa teille kaikille!

Vähäistä sisustusinnostusta ilmoilla

Eipä kauaksi joulusta päästy, kun kadonnut sisustusintoni taas näytti hienoisia elonmerkkejä. Eilen piti pyöritellä olohuoneessa hieman huonekaluja. Sohva siirtyi ikkunan alle ja makkarista tuunaamani lipasto vaihtoi paikkansa olohuoneeseen. Tuli taas tilaa. 

Kevään (!) merkki on myös se, että kaipaan vihreyttä - kukkia ja viherkasveja, ehkä jotakin turkoosia sisustukseenikin taas hetkeksi. Minun värini -postauksessa kirjoittelin vaaleista ja haaleista lempiväreistäni, mutta unohdin mainita turkoosin, joka on keväinen ikisuosikkini. Tuota turkoosia näkyykin olohuoneemme seinällä Piia Lehden Raidallista rakkautta -grafiikan vedoksessa, jonka saimme häälahjaksi. Muitakin samaisen taiteilijan töitä olen katsellut "sillä silmällä". Ehkä joskus jokin niistä löytää vielä tiensä meille.. 

Toivottavasti sisustusinnostukseni jatkuu. Monta projektia olisi toteutusta vailla. Katsotaan, kuinka käy! 

Mukavaa viikonloppua ja vuoden viimeisiä päiviä!

Joulumieltä

Lapsen ihmetyksen ja ilon seuraaminen tekee joulumielen. Niin se vain on. Vanha sanonta siis todella pitää paikkansa. Tänä jouluna olen osittain tarkoituksellisestikin minimoinut kaikenmoisen jouluhössötyksen, mutta silti joulumieli on korkeammalla ja tunnelma levollisempi kuin vuosiin aiemmin. 

Tämänvuotisen joulukorttikuvamme myötä tahdonkin toivottaa teille kaikille lukijoilleni hyvää ja  rauhallista joulua! :)

Ehdoton joulukukkasuosikkini..

... on valkoinen amaryllis. Vaikka omaan kotiimme en tänä vuonna ole kovin paljoa joulua laitanut, oli tämä joulukukka hankittava jo hyvissä ajoin. Kauan nuppujen avautumisessa kesti, mutta lopulta ajoitus oli täydellinen - huomenna alkaa joululoma! 

Kranssit

Ja nyt jo vähän joulua. Ihan vähän vain. Uhosin tekeväni edes osan lahjoista itse ja jotakin todella olen tehnyt. Pari tällaista kranssia valmistui viikonloppuna. Näissäkin kransseissa oli vähän sellainen "mitä kaappien kätköistä sattuu löytymään" -ajatus. Kranssipohjat ovat olleet kaapissa odottamassa käyttöä jo  pari vuotta. Lisäksi tarvittiin vähän spraymaalia, helmiä, vanhasta joulukoristeesta purettua "kulkusnauhaa" ja rautalankaa. 

Vielä kolme päivää vääntöä töissä ja sitten joulujuhlan kautta reissuun! Täksi jouluksi lähdemme taas mummoloihin, ja siksi omaan kotiin on tullut laitettua joulua aika ministi. On ihan kiva luistaa vähän joulusiivouksista ja päästä valmiiden patojen ääreen...  ;)

Virkatut korit

Ja sitten ne ystävälleni tilauksesta virkkaamani korit, joista edellisessä postauksessa puhuin: Nämä virkkasin ontelokuteesta ja täytyy kyllä sanoa, että siitä tulee minun mielestäni paljon parempia (ainakin jämäkämpiä)  koreja kuin trikookuteesta. Ihanan pirteitä, eikös vain?

Ja sori allerginen ystäväni - Taavi yritti kissamaiseen tapaansa omia korit heti. Katti sai kyllä lähtöpassit aika nopsakasti, mutta kuva siitä oli pakko räpsäistä. Imuroin korit varmuuden vuoksi ;)

Ei enää kovin kauaa jouluaattoon - seuraavassa postauksessa ehkä täältäkin suunnalta jotakin jouluista!

Minun värini

Nyt kun maa on saanut kauniin valkoisen peitteen, kylpee kotikin valossa edes pienen hetken päivästä. Luonnonvalo herättää sävyt henkiin niin ihanasti!

Yllättävä valoilmiö ja ystävälleni virkkaamat limenvihreät korit saivatkin minut pohtimaan omia lempivärejäni. Toisinaan kaipaisin kotiin värejä ja joskus niitä yritän tuodakin sisustukseemme, mutta hyvin nopeasti värikkäät tyynyt ja peitteet joutavat takaisin kaappiin. Maanläheiset värit ja valkoinen tuntuvat vain omilta. Mihinkäs siitä pääsee? Kuvat makuuhuoneestamme kertovat aika paljon kotimme värimaailmasta :)

Ei siis joulua juuri tässäkään postauksessa! Ehkä eilisissä pikkujouluissa oli joulua jo tarpeeksi.. Mukavaa viikonloppua!

Pipoarvonnan voittaja

Pipoarvonta loppui eilen klo 22 ja arvonta on nyt suoritettu. Osallistujia ei tällä erää ollut järin monta, mutta väliäkös tuolla - pääasia, että pipo pääsee nyt lämmittämään yhden onnekaan päätä! ;)

Kahdestatoista arvontaan osallistuneesta kommentista onni suosi tällä kertaa kahdeksatta kommenttia, jonka jätti Mandariini : " Ihanan pirteä pipo, kelpaisi mulle." Pistähän Mandariini osoitteesi s-postiosoitteeseen kotvasiablog@gmail.com. Alla olevan kuvan mukainen pipo matkaa siis sinulle :)

Blogit tuntuvat nyt olevan täynnä ihania joulujuttuja ja monessa blogissa on meneillään toinen toistaan kivempia joulukalentereita. Itse yritän tässä vaiheessa vuotta, ja työelämästä puhuttaessa lukukautta, ehtiä avata tyttären kanssa edes sen paperisen, perinteisen kalenterin. Kiirettä pukkaa siis monella rintamalla, mutta joulumieli on jo korkealla ja sormet syyhyäisivät päästä käsiksi kaikkeen jouluiseen puuhaan. Nipistäisinkö yöunista? Enpä taida. Tyydyn seuraamaan teidän ihania joulujuttujanne ja teen itse sen, minkä ehdin.

Ihanaa, puuhakasta joulun odotusta teille kaikille ja uusille lukijoille lisäksi lämmin tervetulotoivotus!

Piparkakkuja ja itsenäisyyspäivän pukuloistoa ;)

Lapsuuteni itsenäisyyspäiväperinteisiin on aina kuulunut piparien paisto ja samaa perinnettä olen jatkanut nyt vähän aikuisempanakin. Tänä itsenäisyyspäivänä leivontapuuhissa oli ensimmäistä kertaa pikkuinen apuri. Aamulla siis joululaulut raikasivat ja talo oli täynnä jouluista tuoksua.

Tällä kertaa kokeilin peruspiparien ohella myös ruispipareita. Taikinan tein tismalleen samalla ohjeella kuin peruspipareihinkin, mutta korvasin vain kaikki vehnäjauhot ruisjauhoilla. Kovin suurta eroa en lopputuloksessa huomannut. Ruispiparit ovat ehkä hitusen maukkaampia ja rapeampia. Alla olevassa kuvassa piparit ovat sekaisin eikä siitä voi oikeastaan edes erottaa, mitkä ovat ruispipareita ja mitkä tavallisia.

Helpot ja hyvät piparkakut n. 60 kpl

125 g voita

3/4 dl siirappia

1 dl sokeria

1 1/2 tl kanelia

1 tl inkivääriä

1 tl jauhettua pomeranssinkuorta

1/2 tl jauhettua neilikkaa

1 kananmuna

4 dl vehnäjauhoja/ruisjauhoja

1 tl soodaa

Kiehauta voi, siirappi, sokeri ja mausteet kattilassa. Jäähdytä seos. Lisää joukkoon muna ja jauhot, joihin on sekoitettu sooda. Sekoita tasaiseksi. Anna taikinan kovettua jääkaapissa yön yli. Leivo piparit seuraavana päivänä ja paista 200 asteessa 5- 8  minuuttia. 

Isenäisyyspäivän juhlintaa jatkoimme iltapäivällä kahvitellen ihanien ystävien kanssa. Pikkuneiti juhlisti itsenäistä Suomea teemaan sopivassa mekossa, joka lähti matkaan viime viikonlopun mummolamatkalta. Tämä sininen ihanuus on kuulemani mukaan lähes neljäkymmentä vuotta vanha - sen ensimmäinen omistaja on ilmeisesti ollut tätini, jonka jälkeen mekkoa olen käyttänyt minä, ja nyt se on juuri sopiva meidän neidille. Tällaiset vanhat ihanuudet saisivat eksyä meille useamminkin!

Nyt istahdan sohvannurkkaan ja jatkan linnan pukuloiston tuijottamista. Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa teille kaikille!

Ja hei, käykääpä osallistumassa pipoarvontaan, jos on tarvetta uudelle pipolle! Nyt on hyvät mahdollisuudet voittaa, osallistujia on aika vähän vielä :)

Itsetehty heijastin

Synkkää ja pimeää on, ja näkyä pitää. Siispä piti värkätä vähän heijastimia. Ennenkin olen tehnyt heijastimia itse, mutta muistin taas asian, kun näin Annikaisan blogissa ihanan itsetehdyn heijastimen. No ei näistä yhtä hienoja tullut, mutta näkyvätpähän ainakin tuolla pimeydessä ja ovat kivempia kuin OP:n mainosheijastimet. Ja tässähän on taas oiva lahjaidea, jos itse tahtoo tehdä jotakin pientä joululahjaksi vaikka ystävälle. "Itsetehty joululahja ystävälle" on nimittäin ollut viime aikoina aika suosittu hakusana, jolla blogiini on tultu vierailulle! 

Pipoarvonnan voittaja saattaa saada pakettiinsa myös tällaisen pienen hengenpelastajan - osallistukaahan arvontaan ja esittäkää pipotoive!  ;)

Pipoarvonta

Päätin jo aikaa sitten, että järjestän taas pienen blogiarvonnan lukijoideni iloksi, kun kävijälaskuri pyörähtää yli 30 000 vierailun. Viime aikoina teitä blogissani vierailleita onkin ollut niin hurjasti, että laskuri näyttää jo hyvän matkaa tuon määrän yli. On mukavaa ja palkitsevaa jakaa teille palasia elämästäni ja esitellä tekeleitäni, kun niin moni tuntuu olevan niistä kiinnostunut. Kiitos teille! :)

Siispä siihen lupaamaani arvontaan. Edellisen kerran arvoin pussukoita ja koska suosin itsetehtyjä lahjoja, jatkan edelleen itsetehtyjen arvontavoittojen linjalla. Tällä kertaa voittajalle on luvassa alla olevan kuvan mukainen pipo. Pipo on velouria ja aikuisten mallia. Jos tämä kuosi ei miellytä tai jos tarve olisi mieluummin vaikkapa lastenmalliselle pipolle, voit esittää toiveesi väristä ja mallista kommentissasi. Tällä  kertaa arvontaan voivat osallistua vain blogini lukijat ja lukijoiksi kirjautuvat. Kommentointiaikaa on kaksi viikkoa!

Ohjeet:

1. Jos et ole vielä lukija, kirjaudu lukijaksi ;)

2. Kommentoi tätä postausta 9.12.2012 klo 22 mennessä. Kerro kommentissasi, haluaisitko omaksesi kuvassa olevan pipon vaiko kenties jonkin muunsävyisen tai -kokoisen pipon. 

3. Odottele arvonnan loppumista, jotta kuulet, osuiko onni kohdallesi. 

Kuvia muista tekemistäni pipoista on nähtävillä muun muassa täällä ja täällä. 

Onnea arvontaan! :)

Mini-ontelokuteesta virkattu tyynynpäällinen

Taannoin virkkaamastani mustasta pikkumatosta yli jäänyt kude taipuikin lopulta tyynynpäälliseksi. Mini-ontelokude sopii mielestäni mainiosti juuri tyynynpäällisiin, sillä se on sopivan ohutta mutta kuitenkin sen varran paksua, että työ valmistuu kohtuullisen nopeasti. Tähän tyynynpäälliseen meni noin puoli kiloa Mini-kudetta ja kolme puunappia. Näitäkin voisi harkita tekevänsä vaikka joululahjoiksi. Ei tarvitse turhia ajatella, kun virkkailee vaan tavallisia pylväitä kerros kerrokselta! 

Synkkää on. Kuvia ottaessani kello kaksi iltapäivällä ei juuri päivänvaloa näkynyt..

Talvi tuli...

... jos ei pihalle, niin ainakin sisälle. Kun ei lunta näy ei kuulu, oli kaivettava lampaantalja ja "lumipallot" kätköistä tuomaan edes pikkuisen talvista tunnelmaa. 

Uusille lukijoille näiden sunnuntaitunnelmien myötä lämmin tervetulotoivotus Kotvasteni pariin! Ihanaa, että teitä uusiakin lukijoita eksyy tänne aina välillä :)

Marianne-muffinsseja ja sämpylöitä

Kiireettöminä kotiviikonloppuina ehtii vähän leivoskella. Tämän viikonlopun saldona Marianne-muffinssit ja sämpylät. 

Muffinssit tein tällä Valion reseptillä. Taikinaan lisäsin puolikkaan pussillisen Marianne crush -rouhetta ja päälle tein kuorrutteen vispikermasta, tuorejuustosta, tomusokerista ja lopusta Marianne-rouheesta. 

Sämpylät puolestaan tein perinteiseen tapaani ilman sen kummempia ohjeita. Sämpylätaikinaa muuntelen aina sen mukaan, mitä kaapista sattuu löytymään. Tällä kertaa taikinassa on reilusti luomuruishiutaleita ja sämpylöiden päällä erilaisia siemeniä.

Niin se vaan on taas sunnuntai ja uusi viikko kohta edessä! Mukavaa sunnuntai-iltaa siis kaikille ja tsemppiä tulevaan viikkoon :)

Uudempaa ja vanhempaa designia

Armas siippani sai ennakkosynttärilahjaksi puisen kärrynpyörän. Kovin vanhaa tuotantoa se ei ole, mutta vanhalla mallilla kuitenkin tehty. Siitä olisi tarkoitus tehdä valaisin portaikon seinälle, mutta koska  siinä projektissa saattaa vielä kestää tovi, kärrynpyörä oleilee nyt portaikon alla Block-valaisimen kaverina. Blockin saimme aikoinaan kihlajaislahjaksi. Omalla tavallaan se myös muistuttelee kotopuolesta, onhan se kotikylän pojan suunnittelema! Vielä en ole kuitenkaan löytänyt valaisimelle aivan arvoistansa paikkaa, joten se onkin seilannut kotonamme siellä sun täällä.

Kärrynpyörä ja Block-valaisin -yhdistelmä kuvaa myös hyvin sisustusmakuani. Pidän kovasti kaikesta vanhasta, romuromantiikastakin, mutta toisaalta tietyt modernimmatkin jutut viehättävät. Vielä kun osaisi yhdistellä uutta ja vanhaa oikein. Toisinaan huteja sattuu, mutta haittaakos se? :)

Itse tehty joululahja pukinkonttiin?

Suuri missioni tehdä kaikki joululahjat itse on kovaa vauhtia kariutumassa ajan puutteen vuoksi. Joitain joululahjoja aion kuitenkin edelleen tehdä itse ja tänään teinkin yhden proton lahjasta, jonka tekeminen ei vie kovin paljoa aikaa. Vanhoista kankaista, vanulevystä, puuhelmistä, ohuesta rautalangasta ja paksusta ruostuneesta rautalangasta syntyi sydänketju. Kaikki tarvikkeet löytyivät omista varastoista, joten kauppaankaan ei tarvinnut vaivautua. Aika kiva mielestäni! Tämä jää meille - katsotaan saanko tehtyä lisää samanlaisia käärittäväksi lahjapaperiin.. ;)

Valoa, valoa...

En yleensä ole ollut järin innostunut kovin aikaisesta jouluhössötyksestä, mutta nyt piti minunkin jo ihan pikkuisen kaivella joulua esille. Alkaa olla taas se aika vuodesta, kun ulkona on pimeää niin töihin mennessä kuin sieltä tullessakin, joten ylimääräiset valonlähteet kotona eivät ole ollenkaan pahitteeksi. Kirkasvalolamppujen ystävä en ole alkuunkaan, mutta tunnelmallisia valoja on kiva ripustella sinne sun tänne.

Yläkerran vanhaan ikkunanpokaan siis ripustin uudet, metalliset valopallot, joista heijastuu seinään kaunis kuvio. Edelleen pimeää portaikkoa valaisemaan pääsi puolestaan vanha lyhty, jonka sisällä ovat niin ikään vanhat valot.

Näillä valoilla mennäänkin varmasti joulukuun puolelle - sitten annan itselleni luvan laittaa joulua esille vähän enemmän! Hauskaa viikkoa teille kaikille! :)

Vauvojen palmikkosäärystimet

Neulontaharjoitukset ovat jatkuneet. Tällä erää olen harjoitellut palmikkoneuloksen tekemistä ja ilokseni voin todeta sen olevan helpompaa kuin kuvittelin. Harjoitusten tuloksena syntyivät tällaiset pienet säärystimet, jotka ovat juuri nyt sopivat meidän neidille (1 v 4 kk). 

Nämä säärystimet ovat siis jälleen aivan omalla ohjeella tehdyt ja ehkä vähän sen näköisetkin. Lankana käytin näissä Novitan luonnonvalkoista Nallea. Yritän kirjoittaa alle jonkinlaista ohjetta, jos joku muukin haluaa opetella tällaisen helpon pikkupalmikon tekemistä. En todella ole mikään neuleohjeiden kirjoittelija, mutta yritänpä kuitenkin. Ainakin saan sitten palautettua itselleni muistiin, mitä on tullut tehtyä.

Vauvojen palmikkosäärystimet

Luo 40 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle. Neulo suljettuna neuleena 2 o 2 n noin 4 cm. Aloita nyt palmikkoneulos. Neulo puikon alussa 2 o  1 n. Nosta kaksi silmukkaa ylimääräiselle puikolle neulomatta, neulo kaksi seuraavaa oikein. Neulo seuraavaksi ylimääräiselle puikolle nostamasi kaksi silmukkaa oikein. Neulo puikon loput silmukat eli 1 n 2 o. Jatka kierroksen muut puikot samalla tavalla. Neulo neljä seuraavaa kierrosta 2 o 1 n 4 o 1 n 2 o. Tee seuraavalla kierroksella jälleen palmikon käännös eli  * neulo puikon alussa 2 o  1 n. Nosta kaksi silmukkaa ylimääräiselle puikolle neulomatta, neulo kaksi seuraavaa oikein. Neulo seuraavaksi ylimääräiselle puikolle nostamasi kaksi silmukkaa oikein. Neulo puikon loput silmukat eli 1 n 2 o *.  Näin jokaisen puikon keskelle syntyy pieni palmikko, joka kääntyy neljän kierroksen välein. Viimeisen palmikkokierroksen jälkeen neuloin vielä sileää neulosta muutamia kerroksia, jotta säärystimen alaosasta tulee hieman leveämpi ja se mahtuu esimerkiksi kengänvarren päälle. 

Palmikkoneulos (ainakin tällainen yksinkertainen) oli ihan mukavaa neuloa, mutta jos aion joskus neuloa jotakin vastaavaa isommassa koossa, valitsen ehdottomasti jonkun aikatavalla paksumman langan. Näihin pieniin meni nimittäin vähän liikaa aikaa, kun puhutaan minun kärsivällisyydestäni..  ;)

Mudcake

Eilen tein pitkästä aikaa mutakakkua ja siitä tuli täydellisen ihanan suklaista ja keskeltä valuvaista - kermavaahdon kera aika maittava pyhäinpäivän jälkkäri! Ohje on alkujaan peräisin kai Valion sivuilta. Tähän kakkuun lisäsin taikinaan vielä hieman valkosuklaata, joka antoikin aika kivan säväyksen kakulle. Voita, sokeria ja suklaata - voiko tässä yhdistelmässä mikään mennä vikaan? ;)

Mutakakku 8 - 10 annosta

150 g voita

1 1/2 dl sokeria

3 munaa

3 1/2 dl vehnäjauhoja

1/2 tl leivinjauhetta

2 rkl kaakaojauhetta

150 g tummaa suklaata

Vaahdota ensimmäiseksi voi ja sokeri. Vatkaa sitten joukkoon munat yksitellen. Lisää taikinaan keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sulata suklaa pienellä teholla mikrossa tai vesihauteessa ja lisää taikinaan. Kaada taikina korppujauhotettuun irtopohjavuokaan ja paista kakkua 200 asteessa noin 20 min. Huom! Älä paista kakkua liikaa - kakku saa olla uunista otettaessa keskeltä vielä reilusti "taikinainen". Tarjoa hieman jäähtynyt kakku kermavaahdon kera.

Virkatut ruusut

Viimeaikaiset tuotokset ovat osin töiden ja osin oman saamattomuuden takia onnettomia. Pieniä virkattuja ruusuja olen kuitenkin välillä iltaisin värkkäillyt. Nämä ruusut on tehty mukaillen Ninuskan ohjetta. Tämäntyyppisiä voisi kokeilla tehdä myös heijastinlangasta!

Mukavaa viikkoa kaikille! Kiva, kun jaksatte käydä vilkuilemassa blogiani, vaikka päivitystahti on ollut hitaanlainen viimeaikoina. :)

Voihan lapanen!

Minua ihmisenä kuvaa hyvin toimintani lankakaupassa. Eksyn kauppaan tai lankahyllylle vahingossa. Ihastun uusista väreistä ja langoista välittömästi. Ostan erinäisen määrän lankoja sen kummemin suunnittelematta, mitä niistä teen. Kotona alan tehdä jotakin - ilman minkäänlaista mallia tai ohjetta tietenkin. Saan aikaiseksi jotakin ja totean, että seuraavalla kerralla etsin jonkin kivan mallin, jonka mukaan teen. Seuraavalla kerralla toimin täsmälleen samalla tavalla kuin edelliselläkin. 

Alla on yksi edellä kuvaamani toimintasarjan tuotos. Ostin kivaa lankaa ja tein lapaset, joista tuli kyllä ihan käyttökelpoiset, mutta jälkikäteen ajateltuna niitä olisi voinut kyllä hieman suunnitellakin. Lankana on Novitan Kaiku ja tykkään kyllä tästä lilaan vivahtavasta greigestä kovasti. Lankaa on vielä jäljellä, ja siitä ajattelin neuloa jonkinmoisen tuubikaulurin. Sellaista en ole koskaan tehnyt, joten ehkä pieni suunnittelutuokio voisi tähän väliin olla paikallaan.. ;)

Niin muuten, mulla on nyt se opettajan työn autuus, eli syysloma! Täytyy kyllä todeta, että tämä loma tuli enemmän kuin tarpeeseen. Eka työsyksy mammaloman jälkeen on kyllä imenyt mehut tästäkin naisesta. Eilen aamuna sohvannurkassa täkkikasan alla pikkuneidin kanssa muistin taas, mikä kotona olemisessa oli ihaninta - hitaat aamut ja unenpöpperöinen lapsi! Ensi viikolla olen kuitenkin varmasti jo taas ihan valmis töihin! ;)