lauantai 26. tammikuuta 2013

Valokuvia portaikon seinälle

Noin vuosi sitten kirjoittelin ongelmallisesta portaikkoseinästä. Vihdoin ja viimein saimme seinälle sitä jotakin, jota se kipeästi kaipasi. Se jokin on nyt kolme suurikokoista mieheni ottamaa valokuvaa. Kehykset on hankittu Ikeasta jo kesällä, ja kuvatkin ovat jo melkoisen vanhoja.

Portaikko nousee heti kuistin oven vierestä eteisaulastamme, joten valju portaikkoseinä on tehnyt koko aulan ihan  valjuksi. Nyt asiaan tuli kuitenkin muutos ja koko eteisaula näyttää nyt kivemmalta. Tarkkasilmäinen voi myös huomata, että ne kuuluisat talomme viimeiset laittamatta olleet listat ovat nyt paikoillaan. :)

Voi olla, että ajan saatossa näiden isojen kuvien rinnalle tulee kerättyä vielä pienempiä kuvia.




Porraskäytävää on tosi hankalaa kuvata, sillä laajakulmaobjektiivi vääristää kuvaa ikävästi ja 50-millisellä taas kuvaan ei mahdu tarpeeksi. Ylläolevissa kuvissa siis valokuvat eivät näy hyvin, joten alla on vielä kehyksissä olevat kuvat. Ensimmäinen on Porvoon vanhalta rautatieasemalta, toinen Portugalista, Vila Nova de Gaiasta ja alin lukko on myös jostain päin Porvoon vanhaa kaupunkia. 





 Viikonloppuja kaikille! :)


sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Sunnuntaikävelyllä

Tänään aamulla oli tosi kiva pakkaskeli ja kävimmekin vähän fiilistelemässä ja räpsimässä kuvia lähimaastossa. Olipa ihana vähän ulkoilla, kun pikkupotilaskin on viimein tervehtynyt. Vauvarokkohan se meillä vieraili! 

Tällaisia maisemia on meillä päin. Kukas arvaa, mistä paikasta on kyse? ;)









keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Tekstitaulu meillekin!

Sairastupapäivän ratoksi kaivoin dymon esille ja tein meillekin yhden pienenpienen tekstitaulun, vähän niin kuin koemielessä. Tarrat liimasin suoraan lasiin, joten tekstin voi vaihtaa helposti. Aluksi aikomukseni oli kirjoittaa suoraan lasiin kalvotussilla, mutta kaikki mustat kalvotussit olivat kuivia. 

Sellainen siitä nyt tuli. Tärkeää sanomaansa se pääsi julistamaan olohuoneen pikkukaapin päälle!





Vauvanukkeleikkejä

Vauva nukkuu, vauva kylpee, vauva pukee päälle, vauva syö, vauva nukkuu... Pari päivää on kulunut tätä rataa. Vauvanukkeleikit tuntuvat nyt olevan kaikkein parhaita leikkejä. Itse en ole liiemmin lapsena nukeilla leikkinyt  ja ehkä juuri siitä syystä en arvannut omalla lapsellanikaan olevan kovin suurta hoivaviettiä. Toisin kuitenkin on. Pieni vauvanukke on nyt tosi tärkeä juttu ja hyvä niin.

Siispä ompelinkin pienen kuumepotilaan piristykseksi nukenvaunuihin uuden tilkkupeiton ja tyynyn. Kankaina käytin vanhoja Tilda-tilkkujani. Nyt kelpaa. Ja taas vauva nukkuu, vauva herää, vauva syö, vauva nukkuu..  :) Samalta istumalta surautin vanhan lasten korituolin pehmusteelle uuden päällisen.






maanantai 14. tammikuuta 2013

Verhoratkaisuja

Viime viikolla taas paikkailimme puolentoista vuoden takaisia synnytyksen jälkeisissä hormonihuuruissa tehtyjä vääriä sisustusratkaisuja. Olohuoneeseen piti nimittäin silloin saada verhot ja heti. En halunnut olohuoneeseen minkäänlaisia verhokiskoja vaan ehdottomasti verhotangon. Tuli siis ostettua pisin mahdollinen verhotanko, joka oli lopulta kuitenkin hieman liian lyhyt. Tanko asennettiin paikoilleen, ja totesin, että verhot jäävät ikävästi ikkunan eteen. Kiva.

Puolitoista vuotta olohuoneen verhoratkaisu häiritsi silmää, mutt nyt saimme siihen muutoksen. Miksi ihmeessä en keksinyt tätä silloin? Kaksi lyhyttä mustaa verhotankoa ikkunoiden (tai ikkunan ja oven) molemmin puolin sopii tilaan huomattavasti paremmin kuin yksi pitkä. Ja kun ikkunoissa on sälekaihtimet, verhoja ei tarvitse vetää ikkunoiden eteen, jolloin pitkä verhotanko on myös ihan turha. Tyhmä minä. Myöhästyin ihan pikkuisen optimaalisesta kuvienottohetkestä, jolloin luonnonvalo olisi riittänyt hyviin kuviin, joten kuvat ovat nyt vähän rakeisia, mutta nyt kuvista näkyy kuitenkin uusi verhoratkaisumme. Mitäs sanotte?



Lisää verhopostauksia on luvassa jossakin vaiheessa, sillä löysin sattumalta Kodin ykkösen alesta ihanaa Vallilan Tanhu-kangasta, jota olin ehtinyt ihailla jo aikani esimerkiksi Petran blogissa. Kankaasta syntyy varmaankin verhokappa joko keittiöön, yläkerran aulaan tai sitten työhuoneeseen.


Kivaa viikkoa! :)

maanantai 7. tammikuuta 2013

Mentaaliharjoituksia

Viime viikolla ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän lopuksi eräs työtoverini kertoi päivän päätteeksi lähtevänsä kotiin jatkamaan lomaa. Olin tästä himpun verran ihmeissäni, koska olimme juuri palanneet lomalta, kunnes armas kollega paljasti loman olevan ihan mentaalipuolen juttu: Laitetaan villasukat jalkaan, otetaan suklaarasia käden ulottuville, hyvä kirja naaman eteen ja mennään sohvalle köllimään. Sitten vain kuvitellaan, että ollaan lomalla. Melko fiksua!

Eilen tyttäreni hoitaja ilmoitti olevansa sairaana, eikä näin ollen voisi ottaa hoitolapsia tänään. Koska tänään minulla oli pakollista töissä olemista vain kolme tuntia (kuten tässä ammatissa joskus voi olla), päätin minäkin olla tänään lomalla. Siispä nukuimme pienen neidin kanssa aamulla pitkään, kekkuloimme yöpaidat päällä pitkään, söimme aamupalaa kaikessa rauhassa ja lähdimme ilman minkään valtakunnan kiirettä siskoni luokse, jonne vein pikkuneidin muutamaksi tunniksi leikkimään. Tämän jälkeen kävin ihan vähän töissä vain, jonka jälkeen kurvasimme neidin kanssa pikapikaa kaupan kautta kotiin. Sitten laitettiin villasukat jalkaan, kahvi porisemaan ja takka tulille. Siinä sitten takkatulen ääressä leikimme nukeilla ja kuvittelimme olevamme lomalla - toimii muuten, kannattaa kokeilla joskus!

Tämän sepustuksen halusin jakaa kanssanne ihan siksi, että liian usein jään maleksimaan työpaikalle ja liian usein pää on vielä kotonakin ihan työjutuissa, tai muissa turhanpäiväisissä pikkumurheissa, vaikka oikeasti pitäisi keskittyä siihen ykkösjuttuun, perheeseen. Usein läsnäolo ja hyvä fiilis ovat aika helposti saavutettavia asioita, jos vain malttaa tietoisesti pikkuisen tehdä ajatusharjoituksia!



Jotta palaisin takaisin maanpinnalle, todettakoon tähän loppuun, että tämänpäiväinen lomailu päivällä aiheutti sen, että jouduin vähän tarttumaan työhön näin illalla.. Silti tästä päivästä jäi hyvä mieli! :)

Mukavaa viikkoa!


sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Pientä kaunista

Ostan kotiimme koriste-esineitä todella harvoin. Ylipäätään en oikein pidä koriste-esineistä, joten kun meille päätyy joskus jotakin pientä ja kaunista, sillä on oltava myös jokin tehtävä. Tämä pieni tuoli on oikeasti neulatyyny, vaikka tällä hetkellä se toimitaakin toiletissamme tärkeimpien korujen säilytyspaikan virkaa. Tätä en vain voinut jättää kauppaan! Aika soma, vai mitä?

Näiden kuvien myötä lähetän terveisiä miniatyyrituolihullulle työtoverilleni! ;)



Nyt loppu joulu! Viikonlopun aikaan olen riisunut kodistamme kaikki vähäisetkin joulukoristeet varastoon. Hyvää loppiaista siis teille kaikille ja uusille lukijoille lämmin tervetulotoivotus! :)




torstai 3. tammikuuta 2013

Rakkaudentunnustus


Viime vuoden puolella sain IISA´S blogin Iisalta kivan tunnustuksen - KAUNIS KIITOS! :) 
Tämän tunnustuksen tarkoituksena on saada huomiota uudehkoille blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. 




Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2. Anna tunnustus eteenpäin viidelle ihanalle blogille (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen antavat sen eteenpäin.



Tästä tunnustuksesta inspiroituneena olenkin viime päivinä selaillut monia uusia kivoja blogeja, ja muutamalle uudelle tuttavuudelle haluankin nyt jakaa tämän tunnustuksen. 


Käykäähän kurkkaamassa ja jääkää vaikka pidemmäksikin aikaa - minäkin jäin! :)