Kuin lapsi karkkikaupassa

Tänään aikaisin aamusta maa oli valkoinen! "Kuka on laittanut lunta meidän katolle?" kysyi isosisko. Joku taitaa nyt koettaa kertaheitolla tehdä meille talven. Niin on kylmä. Voi, kuinka olisikin kivaa, jos talvi tulisi joskus ihan kunnolla niin, ettei ensin tarvitsisi tarpoa viikkokausia loskassa ja rännässä.

Älä Talvi kuitenkaan tule ihan vielä. Pitäisi ennättää tehdä vielä muutama pihahomma. Onneksi kukkasipulien istutus ei ole se urakoista suurin, kun tänä syksynä kerrankin sain aikaiseksi sellaisia ostaa. Kyllä oli olo kuin lapsena karkkikaupassa, kun puutarhamyymälässä myytiin kukkasipuleita kappaleittain: "Kolme noita, pari noita toisia ja sitten vielä yksi tuollainen iso..."

En tietenkään muistanut kirjoittaa ylös, mitä lajikkeita ostin, mutta ainakin ensi keväänä kukkapenkistä pitäisi nousta hennon vaaleanpunaisia, kerrottuja sekä vähän suurempia valkoisia ja pinkkejä tulppaaneita. Lisäksi yhteen penkkiin ostin valkoisia krookuksia. Toiveena olisi saada joskus pihaan kukoistava liljapenkki, joten ostin myös muutaman liljanmukulan.

Jos puutarhamyymälässä oli olo kuin lapsella karkkikaupassa, niin kyllä eräs toinenkin juttu sai aikaiseksi jonkinlaisen karkinsyöntiin verrattavan olotilan. Sain eilen lainaksi saumurin naapurilta (kiitosta vaan!) ja koko illan harjoittelin sen käyttöä. Millään en malttanut lopettaa, ja nyt on hartiat jumissa. Sen siitä saa. Koukkuun kuitenkin jäin, ja saumurikuume vaan nousee. Onko siellä saumurin omistajia tai sellaisesta haaveilevia?