Muistamiset hoitotädeille ja hyviä fiiliksiä

Tällä viikolla monessa koulussa ja hoitopaikassa vietetään kevätjuhlaa. Eilen kevätjuhla oli myös meidän pikkuneitiemme ihanassa ryhmiksessä. Juhla oli rento ja eteni täysin lasten ehdoilla. Lapset olivat suunnitelleet itse esityksiä breakdancesta Joulupukki-lauluun (!) ja keppihevoskirmailuihin. Ihan kaikkea suunniteltua ei uskallettu esittää, mutta siitä ei tehty numeroa.

Ensimmäinen kevät hoidossa on takana, ja jälleen voi todeta, että hoidon aloitus oli helpompaa kuin uskoinkaan. Toki oman osansa on tehnyt se, että tämän kevään epäsäännöllisten työaikojeni ansiosta lasten on tarvinnut olla hoidossa ainoastaan kymmenen päivää kuukaudessa. Noin puolet kuukauden arkipäivistä on siis edelleen ollut ihan tavallista kotiarkea. Suurin tekijä hyvässä päivähoitokeväässä on kuitenkin ollut ihanalla hoitopaikalla ja sitäkin ihanammilla hoitajilla. Ryhmis on sopiva sekoitus perhepäivähoitoa ja päiväkotielämää. Lapsia on sen verran, että kaikilla on omanikäisiään leikkikavereita, mutta meno ei kuitenkaan ylly ihan mahdottomaksi, sillä joukossa on sekä pieniä että isoja. Hoitajilla on varmasti kädet täynnä töitä tällaisenkin lapsikatraan kanssa, mutta silti tuntuu, että heillä on aikaa myös yksilölliseen hoivaan, kun sitä tarvitaan. Syksyllä neidit aloittavat kokonaisen hoitoviikon, ja on tosi mukavaa, että hoitopaikka säilyy tuttuna ja turvallisena.

Vaikka kesäkuussa hoito vielä jatkuukin, on kevätjuhlassa kiva muistaa hoitotätejä jotenkin ja kiittää siitä työstä, jota he lapsiemme kanssa päivittäin tekevät. Itsekin opettajana olen sitä mieltä, että ajatus on tärkein, eikä isoja lahjoja tarvitse hankkia. Ihan itse tehdenkin saa aikaiseksi monenlaista pientä kivaa. Meidän hoitotädeillemme lähti tänä keväänä purkit ruusu-laventelijalkakylpysuolaa. Kuivatin ruusun terälehtiä ja laventelin oksia ja murustelin ne karkean merisuolan joukkoon. Sitten laitoin suolan pilttipurkkeihin, joiden kannet maalasin valkoisiksi. Naruun purkin ympärille askartelin pienen tagin, jossa kerrotaan, mitä purkki sisältää ja miten sisältöä käytetään. Isompi neiti askarteli vielä omat korttinsa jokaiselle hoitajalle.

Pikkuisen suolaa jäi omaankin testiin, joten täytyy kai itsekin tämän viikon rutistuksen jälkeen upottaa varpaat ruusun ja laventelin tuoksuiseen veteen. Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista, mutta viime aikoina olen taas saanut huomata, että elämä kantaa ja sinnikäs työ palkitaan. Hyvänä apuna ovat myös kaverit Sattuma ja Onni.

Viime keväänä pohdiskelin sitä, että jos jokin ovi takana sulkeutuu, täytyy edessä olla muuta hyvää. Se on nyt nimittäin käynyt toteen. Viimeisen puolen vuoden aikana työrintamalla on ollut monenmoista säätöä ja välillä hermojakin rassaavaa elämän aikatauluttamista, mutta ilman tätä ensi syksyn työkuviot eivät näyttäisi lainkaan näin mielenkiintoisilta!

Ihanaa kevätjuhlaviikkoa teille kaikille! <3