Raskauskuvaus

Raskausviikkoja on kasassa tänään 36+2, ja eilen tallensimme vatsasta muutaman kuvan kameralle. Esikoisen raskausaikana mahaa tuli kuvailtua enemmän, mutta silloin emme ottaneet mahasta tällaisia varsinaisia raskauskuvia. Nyt oli kiva saada tallennettua masusta muutama kuva, joita kehtaa esitellä muillekin kuin omalle perheelle. Mielestäni kuvista välittyy nyt aika hyvin vatsakummun aikaansaamat tunnelmat. Kuvaajana toimi siis mieheni, joten kuvaustilannekin oli kivan rento. Ainoastaan esikoista piti hieman houkutella kuvattavaksi. Vähän taisin lahjoakin..

Kumpu kasvaa siis todennäköisesti vielä ainakin muutaman viikon. Tavallaan olisin jo ihan valmis luopumaan siitä, vaikka pikkuisen alkaa tuleva jo jännittääkin. Myös tuleva isosisko odottaa kovasti vauvan syntymää. :)

Paperienkelit ja uuden objektiivin testailua

Niin siinä sitten kävi, että posti toi meille pari päivää sitten uuden objektiivin. Tämä Sigman 50 millinen (f1.4) on vähän niin kuin minun ja mieheni yhteinen joululahja, mutta pitihän sitä pikkuisen jo ennen joulua testailla, jotta sen voi todeta toimivaksi peliksi. Kovin paljoa en ole vielä ehtinyt kuvailla, mutta muutaman kuvan perusteella putki vaikuttaa juuri sellaiselta kuin olimme toivoneetkin. 

Tämän perinteisen paperienkelin mallin bongasin Projektilan joulukalenterista. Kaappien kätköistä löytyi vanha kirpparilta ostettu kirja, juuttinarua ja helmiä, joten vietin yhden illan askarrellen enkeleitä.

Pentikin lasiset koristepallot puolestaan löytyivät joulukoristelaatikkoa penkoessani. Tällaisilla voisin koristaa vaikka koko kuusen, mutta yhtenäkään jouluna en ole vielä uskaltanut laittaa näitä kuusenoksille, sillä Taavi-kissa tykkää kovasti käpälöidä kuusenkoristeita, joten arvata saattaa, mitä lasipalloille kävisi siinä käsittelyssä..

Työaamut alkavat todella käydä vähiin. Huomenna pääsen vielä töihin syömään joulupuuroa ja sitten koittaa loma. Tänään iski jonkinasteinen töidenloppumismasennus, kun todella tajusin, että seuraavan kerran palaan töihin joskus hamassa tulevaisuudessa, eikä työpaikkakaan välttämättä säily samana. Nyt pitäisi taas kääntää aivot ihan kokonaan kotiäitimoodiin. Huh. Se ei ole mulle ihan helppoa se, vaikka toisaalta nautinkin ajatuksesta, että kohta saan seurata kahden pikkuisen elämää kotona taas vähän pidempään ja intensiivisemmin.

Mukavaa perjantai-iltaa! 

Salamaharjoituksia ja objektiivipohdintaa

Aika monella bloggaajalla taitaa olla tähän vuodenaikaan sama ongelma: päivä on lyhyt ja illalla valo ei riitä kuvaamiseen. Meillä on ollut jo pari vuotta käytössä lisäsalama, mutta en ole juurikaan jaksanut innostua opettelemaan sen käyttöä, sillä ihan helppoa se ei ole. Eräänä pimeänä iltana päätin kuitenkin kokeilla kuvata lasilyhtyihin istuttamiani hyasintteja salamavalon kanssa. Alla näkyy lopputulos. Nämä kuvat ovat mielestäni yllättävän hyviä, sillä näitä ei ole nyt myöskään muokattu lainkaan. Vertailukohtana olisi tietysti hyvä olla vielä illalla otettuja kuvia, joissa salamaa ei ole käytetty, mutta niitä ei nyt ole. Kokeilin myös kameran omaa salamaa, mutta siinä valo on aika raaka, kun salaman suuntaa ei voi muuttaa. 

Tänään puolestaan otin samasta kohdasta muutaman kuvan päivänvalossa, ilman salamaa. Näitäkään kuvia ei ole muokattu millään tavalla. Ero on kyllä huomattava, mutta toisaalta illalla otetuissa salamavalokuvissa on ihan kiva tunnelma. Tietysti niissäkin valon väri olisi eri, jos valkotasapainoa muokkaisi hieman.

Lisäksi täällä olisi kova objektiivikuume. Nyt käytössä on Sigman 17-50 mm/F2,8 EX HSM. Vanhan kameran mukana meni Canonin 50 mm/F1,8 ja sen valovoimaa on ollut hieman ikävä. Nyt harkinnassa olisi siis Sigman 50 mm/F1.4.

Mites te muut valokuvauksesta kiinnostuneet bloggaajat, mitä objektiiveja suosittelisitte ja tuleeko teidän käytettyä salamaa? 

Valokuvia portaikon seinälle

Noin vuosi sitten kirjoittelin ongelmallisesta portaikkoseinästä. Vihdoin ja viimein saimme seinälle sitä jotakin, jota se kipeästi kaipasi. Se jokin on nyt kolme suurikokoista mieheni ottamaa valokuvaa. Kehykset on hankittu Ikeasta jo kesällä, ja kuvatkin ovat jo melkoisen vanhoja.

Portaikko nousee heti kuistin oven vierestä eteisaulastamme, joten valju portaikkoseinä on tehnyt koko aulan ihan  valjuksi. Nyt asiaan tuli kuitenkin muutos ja koko eteisaula näyttää nyt kivemmalta. Tarkkasilmäinen voi myös huomata, että ne kuuluisat talomme viimeiset laittamatta olleet listat ovat nyt paikoillaan. :)

Voi olla, että ajan saatossa näiden isojen kuvien rinnalle tulee kerättyä vielä pienempiä kuvia.

Porraskäytävää on tosi hankalaa kuvata, sillä laajakulmaobjektiivi vääristää kuvaa ikävästi ja 50-millisellä taas kuvaan ei mahdu tarpeeksi. Ylläolevissa kuvissa siis valokuvat eivät näy hyvin, joten alla on vielä kehyksissä olevat kuvat. Ensimmäinen on Porvoon vanhalta rautatieasemalta, toinen Portugalista, Vila Nova de Gaiasta ja alin lukko on myös jostain päin Porvoon vanhaa kaupunkia. 

 Viikonloppuja kaikille! :)

Sunnuntaikävelyllä

Tänään aamulla oli tosi kiva pakkaskeli ja kävimmekin vähän fiilistelemässä ja räpsimässä kuvia lähimaastossa. Olipa ihana vähän ulkoilla, kun pikkupotilaskin on viimein tervehtynyt. Vauvarokkohan se meillä vieraili! 

Tällaisia maisemia on meillä päin. Kukas arvaa, mistä paikasta on kyse? ;)

Joulumieltä

Lapsen ihmetyksen ja ilon seuraaminen tekee joulumielen. Niin se vain on. Vanha sanonta siis todella pitää paikkansa. Tänä jouluna olen osittain tarkoituksellisestikin minimoinut kaikenmoisen jouluhössötyksen, mutta silti joulumieli on korkeammalla ja tunnelma levollisempi kuin vuosiin aiemmin. 

Tämänvuotisen joulukorttikuvamme myötä tahdonkin toivottaa teille kaikille lukijoilleni hyvää ja  rauhallista joulua! :)