Syksyä sisälläkin

Syksyllä kaipaan sisustukseen tummempia sävyjä. Siispä sohvalle on kerääntynyt läjä tummia tyynynpäällisiä ja tummanharmaa viltti. Kesän terassilla oleillut vanha ikealainen peltipöytä siirtyi sohvan viereen kylmyyttä karkuun. Siihen on hyvä laskea vaikkapa kupponen kuumaa tai kuten näissä kuvissa, muutama syksyisestä kukkapenkistä taitettu oksa. En tiedä, mitä nämä kukat ovat nimeltään, mutta availevat tummanvioletteja kukkiaan vasta nyt ja kestävät maljakossakin kauan. Omassa pihassamme näitä ei (vielä) ole, mutta äidin kukkapenkissä ne rehottavat siihen malliin, että keväällä sieltä voisi pari alkua joutaa meillekin (vink, vink).

Olen huono päivittämään sisustusta vuodenaikojen mukaan. Lähinnä syksyisin ja keväisin vaihtuvat sohvatyynyjen päälliset. Kesäisin olen päätynyt ottamaan monet verhot kokonaan pois ikkunoista. Silloin haluan kaiken mahdollisen valon myös sisälle. Syksyllä taas vähitellen ripustelen verhoja takaisin ikkunoihin. Aika harvoin löydän itseni sisustusostoksilta muualta kuin kirpputorilta. Kun viime syksynä olin vailla tummia sohvatyynyjä, päädyin värjäämään vanhat valkoiset pesukoneessa harmaiksi. Tämä oli oikein onnistunut ratkaisu, eikä kaappiin päätynyt lojumaan vanhoja tyynynpäällisiä. 

Päivitetäänkö teillä sisustusta vuodenaikojen mukaan? 

 

Vanha jalkalamppu

Kuun alkupuolella (KLIK) kirjoittelin ihanasta pyöreästä peilistä, joka osui silmiini lähikirppiksellä. Tuossa postauksessa mainitsin, että samalta kirppikseltä matkaan tarttui myös vanha messinginvärinen jalkalamppu. Kuvan lampusta taisin päivittää Instagramiin, mutta tänne blogiin saakka se ei vielä ole päätynyt. Tänään aamuauringossa sain napattua pari kuvaa lampusta. 

Kyseessä on oikeasti aika vanha valaisin, sillä jouduin ostamaan adapterin, sillä lampun alkuperäinen töpseli ei toimi nykyisissä pistorasioissa. Adapterin kanssa lamppu toimii kuitenkin loistavasti. Kuvussa on pieni kolhu, mutta se ei vie tämän yksilön charmia. 

Sen suurempia sisustusuutisia ei täältä suunnasta ole tarjota. Työrintamalla pitää kiirettä ja suurimman osan liikenevästä omasta ajastani koetan pyhittää liikunnalle. Tänään on vuorossa pitkähkö reipastahtinen testilenkki, jonka tarkoituksena olisi näyttää, millaista vauhtia parin viikon päästä koettavalla puolimaratonilla voi lähteä tavoittelemaan. Torstaina oli myös toinen IWELLO-jengin tapaaminen. Silloin kävimme läpi ruokavalioasioita ja teimme tehokkaan core-treenin. Näistä yritän kirjoitella lisää ihan piakkoin! :)

Mukavaa sunnuntaita!

Kalklitir Winter primo - kalkkimaalia olohuoneessa!

Hellurei! Nyt on kuulkaa sitten niin kiirettä pitänyt, etten ole ehtinyt kurkkaamaankaan tänne blogiini, saatika kenenkään muunkaan blogiin, viimeisten viikkojen aikana. Vuodenvaihteen jälkeen olin vähän niin kuin tyhjän päällä ja mietiskelin, mitä tuleva tuo tullessaan. Tein muutaman siirron, ja nyt on taas kädet niin täynnä töitä monella saralla, etten tiedä, mihin aina ensimmäisenä repeäisin. On hassua, kuinka usein asiat päällekkäistyvät! Toisaalta ihminen on todella tehokas, kun on koko ajan pieni kiire päällä. En siis valita. Ikään kuin vain selitän, miksi blogi on ollut hiljainen. :)

Tänään meillä on viettetty pienimmän emännän ensimmäisiä synttärijuhlia ja huomenna juhlinta jatkuu! Kuvia näistä partyista ei ole luvassa vielä, mutta kaivelin esiin pitkään arkistossa olleet kuvat syksyllä kalkkimaalilla maalatusta olohuoneen seinästämme.

Maalasimme siis olohuoneesta kaksi seinää Kalklitirin Winter Primo -sävyllä. Sävy osui ihan nappiin. Se on juuri sopivasti lämpimään taittava harmaa. Maalin ostin Helsingistä, sisutusliike Nougatista, ja siellä samalla sävyllä oli maalattu myös seinä, joten näin maalin luonnossa samalla kun hain omani.

Kalkkimaali oli levitysvaiheessa todellakin kuin kuravettä, joten maalaaminen oli hieman erilaista kuin tavallisen maalin sutiminen seinään. Toisaalta kalkkimaalia on helppo levittää pensselillä sinne tänne, mutta ympäristön suojaamisessa kannattaa olla tarkkana. Takan rapatun hormin vieressä maalaaminen oli nimittäin aika jännittävää, sillä rapattu pinta imaisee maalin itseensä aika tehokkaasti..

Pohjamaalina oli ihan tavallinen puolihimmeä sisämaali, joka oli sävyltään vaalea. Yhdestä pussillisesta kalkkimaalia (jauhe sekoitetaan siis veteen) riitti noin kymmenen neliön alalle kaksi kerrosta, joiden jälkeen seinäpinnat olivat mielestäni sopivan eläväpintaiset. Ihan vähän maalia taisi jäädä vielä ylikin, joten jonkin ihan pienen pinnan sillä saisi vielä käsiteltyä.

Suuremmasta kalkkimaaliseinästä näette nyt vain pienen osan, sillä seinustan sisustaminen on edelleen aika kesken. Syksyllä siitä lähti kaappi ja tv-taso, ja tilalla on nyt vain pari eriparista tuolia. Sisustaminen ei jostain syystä nyt ole prioriteettilistan kärjessä, vaikka se kuinka mukavaa onkin. Niinpä. Mies käski priorisoimaan. Hän taitaa olla oikeassa. ;)

Hauskaa viikonloppua kaikille ja kivoja talvipäiviä!

Olohuoneen syksy

Kotimme sisustusrintamalla ei ole viime aikoina tapahtunut juurikaan mitään uutta. Muutama viikko sitten intouduin kuitenkin ostamaan Annon musta-valkoisen Lankku-maton, jonka tarkoituksena oli päätyä yläkerran työhuoneeseen. Olkkarin lattialle se kuitenkin jäi, ja Pandora-matto sai luvan siirtyä yläkerran aulaan, jonne se oikeastaan sopiikin aika kivasti. Kun vaihtui matto, niin pitihän sitä vähän verhojakin vaihtaa. Kaivelin kaappeja ja löysin verhot, jotka mieheni (!) valitsi seitsemän vuotta sitten ensimmäiseen yhteiseen kotiimme. Totesin, että muutaman vuoden tauon jälkeen ne näyttävät taas aika mukavilta ja sopivat hyvin olkkarin syksyyn. :) 

Tänään vietän päivää kotona ihan yksikseni, sillä tällä hetkellä tiistait ovat lukkarissani opetuksettomia päiviä! Neiti lähti aamulla isin kyydissä hoitoon, minä raivasin pikaisesti huushollin ja loppupäivän aion viettää vaakatasossa tuossa sohvalla. Ehkäpä voisin kuitenkin vähän ommella, ja ruokaakin pitäisi laittaa ja pyykkiä pestä ja... Niinpä. Ihanaa on kuitenkin välillä olla kotona ihan yksin ja rauhassa.

Mukavaa päivää ja viikkoa teille kaikille ja uusille lukijoille lämpimät tervetulotoivotukset! :)

Se matto..

Niin siinä sitten taas kävi, että se ensimmäinen oli paras. Taannoin tuskailin mattoasiaa ja kuljettelin luonnonvalkoista villamattoa ensin kotiin ja sitten taas takaisin kauppaan. Annon Pandora-matosta haaveilin aluksi, mutta kaupassa tulin siihen tulokseen, että ehkä se ei kuitenkaan ole se meidän mattomme. No nyt se sitten kuitenkin on, ja hyvä niin. 

Tänään nimittäin kuskasin Pandoran kotiin sovitukseen, ja siihen se olohuoneen lattialle jäi. Oikeastaan se näyttää nyt ihan just meidän matoltamme. Toista blogimattoa, sitä ikealaista, olin myös katsastellut, mutta luulen, että raidat olisivat olleet meille vähän liikaa. Pandorassa on kiva vanhahtava kuviointi, josta pidän kovasti. 

Mitäs sanotte? :)

Heräteostoksena kiikutin kotiin myös taas uuden huonekasvin, jonka nimeä en edes tiedä. Saapa nähdä, kuinka kauan Taavi antaa sen olla rauhassa. Vanhat viherkasvt muuten kaipaisivat edelleen uutta multaa. Jospa viikonloppuna ehtisin siihen projektiin.

Ja hei, TERVETULOA uudet lukijat! Kivaa, että olette löytäneet blogini! :)

Tekstitaulu meillekin!

Sairastupapäivän ratoksi kaivoin dymon esille ja tein meillekin yhden pienenpienen tekstitaulun, vähän niin kuin koemielessä. Tarrat liimasin suoraan lasiin, joten tekstin voi vaihtaa helposti. Aluksi aikomukseni oli kirjoittaa suoraan lasiin kalvotussilla, mutta kaikki mustat kalvotussit olivat kuivia. 

Sellainen siitä nyt tuli. Tärkeää sanomaansa se pääsi julistamaan olohuoneen pikkukaapin päälle!

Verhoratkaisuja

Viime viikolla taas paikkailimme puolentoista vuoden takaisia synnytyksen jälkeisissä hormonihuuruissa tehtyjä vääriä sisustusratkaisuja. Olohuoneeseen piti nimittäin silloin saada verhot ja heti. En halunnut olohuoneeseen minkäänlaisia verhokiskoja vaan ehdottomasti verhotangon. Tuli siis ostettua pisin mahdollinen verhotanko, joka oli lopulta kuitenkin hieman liian lyhyt. Tanko asennettiin paikoilleen, ja totesin, että verhot jäävät ikävästi ikkunan eteen. Kiva.

Puolitoista vuotta olohuoneen verhoratkaisu häiritsi silmää, mutt nyt saimme siihen muutoksen. Miksi ihmeessä en keksinyt tätä silloin? Kaksi lyhyttä mustaa verhotankoa ikkunoiden (tai ikkunan ja oven) molemmin puolin sopii tilaan huomattavasti paremmin kuin yksi pitkä. Ja kun ikkunoissa on sälekaihtimet, verhoja ei tarvitse vetää ikkunoiden eteen, jolloin pitkä verhotanko on myös ihan turha. Tyhmä minä. Myöhästyin ihan pikkuisen optimaalisesta kuvienottohetkestä, jolloin luonnonvalo olisi riittänyt hyviin kuviin, joten kuvat ovat nyt vähän rakeisia, mutta nyt kuvista näkyy kuitenkin uusi verhoratkaisumme. Mitäs sanotte?

Lisää verhopostauksia on luvassa jossakin vaiheessa, sillä löysin sattumalta Kodin ykkösen alesta ihanaa Vallilan Tanhu-kangasta, jota olin ehtinyt ihailla jo aikani esimerkiksi Petran blogissa. Kankaasta syntyy varmaankin verhokappa joko keittiöön, yläkerran aulaan tai sitten työhuoneeseen.

Kivaa viikkoa! :)

Vähäistä sisustusinnostusta ilmoilla

Eipä kauaksi joulusta päästy, kun kadonnut sisustusintoni taas näytti hienoisia elonmerkkejä. Eilen piti pyöritellä olohuoneessa hieman huonekaluja. Sohva siirtyi ikkunan alle ja makkarista tuunaamani lipasto vaihtoi paikkansa olohuoneeseen. Tuli taas tilaa. 

Kevään (!) merkki on myös se, että kaipaan vihreyttä - kukkia ja viherkasveja, ehkä jotakin turkoosia sisustukseenikin taas hetkeksi. Minun värini -postauksessa kirjoittelin vaaleista ja haaleista lempiväreistäni, mutta unohdin mainita turkoosin, joka on keväinen ikisuosikkini. Tuota turkoosia näkyykin olohuoneemme seinällä Piia Lehden Raidallista rakkautta -grafiikan vedoksessa, jonka saimme häälahjaksi. Muitakin samaisen taiteilijan töitä olen katsellut "sillä silmällä". Ehkä joskus jokin niistä löytää vielä tiensä meille.. 

Toivottavasti sisustusinnostukseni jatkuu. Monta projektia olisi toteutusta vailla. Katsotaan, kuinka käy! 

Mukavaa viikonloppua ja vuoden viimeisiä päiviä!

Mini-ontelokuteesta virkattu tyynynpäällinen

Taannoin virkkaamastani mustasta pikkumatosta yli jäänyt kude taipuikin lopulta tyynynpäälliseksi. Mini-ontelokude sopii mielestäni mainiosti juuri tyynynpäällisiin, sillä se on sopivan ohutta mutta kuitenkin sen varran paksua, että työ valmistuu kohtuullisen nopeasti. Tähän tyynynpäälliseen meni noin puoli kiloa Mini-kudetta ja kolme puunappia. Näitäkin voisi harkita tekevänsä vaikka joululahjoiksi. Ei tarvitse turhia ajatella, kun virkkailee vaan tavallisia pylväitä kerros kerrokselta! 

Synkkää on. Kuvia ottaessani kello kaksi iltapäivällä ei juuri päivänvaloa näkynyt..

Talvi tuli...

... jos ei pihalle, niin ainakin sisälle. Kun ei lunta näy ei kuulu, oli kaivettava lampaantalja ja "lumipallot" kätköistä tuomaan edes pikkuisen talvista tunnelmaa. 

Uusille lukijoille näiden sunnuntaitunnelmien myötä lämmin tervetulotoivotus Kotvasteni pariin! Ihanaa, että teitä uusiakin lukijoita eksyy tänne aina välillä :)

Uusi sohva ja kivihommia

Töissä on mukavaa. Varsinkin, kun vielä tällä hetkellä perjantaisin pystyy ottamaan pienen varaslähdön viikonloppuun niin, että ehtii käydä kaupassa ja siivota kodin ennen lapsen hakemista hoidosta. Ei sitten tarvitse enää perjantai-iltaa käyttää kodin puunaukseen, vaan voi ottaa ihan rentoutumisen kannalta.

Siis voi, jos ei ole muuta puuhaa. Eilen meille nimittäin saapui aikasta iso lasti tavaraa Ikeasta ja kokoamista siis piisaa. Yläkertaan olis tulossa komeroita ja portaikon alle hyllykköä. Sohva ja rahi sentään kasattiin eilen jo ihan tuoreeltaan.

Meidän sohvanetsimisprojekti on kestänyt kohta vuoden, koska olohuoneemme on sohvan suhteen vähän ongelmallinen. Jostain syystä olimme jumiutuneet ajatukseen kulmasohvasta, mutta koska sopivankokoista, -hintaista ja -näköistä kulmasohvaa ei löytynyt, päätimme jättää sohvan hankkimisen tuonnemmaksi. Kunnes. Eräänä päivänä pyörittelin olohuoneemme järjestystä ja totesin, että kulmasohva-ajatus haudataan tykkänään ja vanhan kahden istuttavan sohvan tilalle hankitaan yksi kolmen istuttava sohva. Ja näin tehtiin. Siispä hankimme Ikean Ektorpin. Tämä sohva miellytti silmää ja rahapussia ja plussanan on irrotettavat ja pestävät päälliset, jotka valkoisessa sohvassa ovatkin ihan ehdottomat. Odotan mielenkiinnolla, kuinka sohva kestää käytössä. Sen verran edullinen oli, että ei niin harmita, jos tämä osoittautuukin virheostokseksi. Vielä ainakin tykkään kovasti! :)

Viikonlopun hommat eivät sitten rajoitukaan pelkkään kalusteiden kasaamiseen. Eilen saimme pihaamme myös aikamoiset läjät hiekkaa ja kiviä, jotka olis roudattava talon ympärille..

Pientä puuhaa on siis viikonlopuksi, mutta onneksi on taas kesä! <3

Hirrveen ihania löytöjä

Tämän viikonlopun päätin pyhittää melkein kokonaan kotona fiilistelylle. Pitihän sitä kuitenkin vähän kirppiksellä aamulla pyörähtää ja kannattava reissu oli taas. Löysin ihanan, kauniin peltilautasen ja lasimaljan ihan pilkkahintaan. Aluksi en edes osannut ajatella näitä yhdessä, mutta ihan sattumalta laitoin lasimaljan lautasen päälle ja siihen se sopi niin kuin olisi siinä aina ollut. Sitten vain kynttilä maljaan ja vähän kiviä ja simpukoita rekvisiitaksi! Oikeastaan on ihan kivaa, että syksy taas tulee..