Maalattu hyllykkö

Tiedättekö sellaiset muutama vuosi sitten muodissa olleet kirsikanväriset, jotain tuntematonta ulkomaalaista puulajia olevat järkyttävän painavat huonekalut? Sellaisen hyllykön ostimme ensimmäiseen omistusasuntoomme ja sinne se sopikin mukavasti. Sen sijaan täällä uudessa kodissa sille ei ole oikein löytynyt sijaa, ja tumma kirsikkapuu ei enää miellytä silmää samalla tavalla kuin ennen. 

Siispä oli otettava maalisuti käteen. Kun inspiraatio iski, en malttanut edes ottaa kuvia hyllyköstä alkuperäisessä asussaan. Pinnat olivat hyvässä kunnossa, joten karhensin vain hieman niitä hiomapaperilla ja maalasin pohjamaalilla kertaalleen. Tämän jälkeen maalasin hyllykön pariin kertaan valkoisella Helmi-kalustemaalilla. Tumman peittäminen valkoisella ei ollutkaan ihan yksinkertainen juttu. Pohjamaalin ja kahden kalustemaalikerroksen jälkeenkin tummaa kuultaa hieman läpi ainakin läheltä katsottuna, mutta päätin, että tähän hyllykköön se oikeastaan sopii. Suunniteltu juttu siis, ei lainkaan laiskuutta ;)

Siinä se nyt on, makkarin nurkassa, ja näyttää paljon paremmalta kuin ennen. Koreissa tulee varmaankin säilytettyä vaippoja, vauvan yökkäreitä ja kaikkea, mitä nyt vauvan hoitoon yöllä tarvitsee. Varsinainen hoitopiste sijaitsee alakerran kodinhoitohuoneessa.

Loppuviikossa ollaan taas! Mukavaa torstai-iltaa! :)

Viirinauha ja pikkuruista tuunailua

Huh. Viikot vierähtävät aikamoista kyytiä. Arkipäivät kuluvat melkolailla samaa tuttua rataa: aamulla töihin ja hoitoon, iltapäivällä takaisin kotiin, sitten pikapikaa ruokaa nassuun. Ennen iltatouhuja ehtii kenties kauppaan tai urheilemaan. Kun neidin saa nukkumaan, alkaa olla itsekin aika kuitti. En kuitenkaan valita. On ihanaa, että saa tehdä töitä (vaikka joka päivä ei nappaiskaan) ja kotona on maailman paras perhe.

Kivaa on myös se, että viikonloppuna saa olla kotona ja rauhoittua. Ja se, että aina välillä ehtii esimerkiksi ommella. Tänään syntyi viirinauha pöllökankaasta ja pilkuista.

Teippitarhasta tilasin joku viikko sitten teippejä ja liitutaulutarraa. Johonkin teippejä oli kokeiltava, joten tuunasin pyykkipoikia. Keskimmäisessä on ihan perus washiteippiä ja laitimmaisissa on suikaleet liitutauluteippiä. Taakse liimasin magneetit. Noihin liitutaulupyykkipoikiin voikin sitten kirjoittaa mitä milloinkin. Tilasin myös liitutaulutussin, joka myös on aika kätevä juttu. Sillä voi kirjoittaa myös peiliin ja lasiin. Peiliin kirjoittamista tulikin jo testattua vähän työpaikan vessassa.. ;)

Tällaisia tällä erää! :)

Kranssit

Ja nyt jo vähän joulua. Ihan vähän vain. Uhosin tekeväni edes osan lahjoista itse ja jotakin todella olen tehnyt. Pari tällaista kranssia valmistui viikonloppuna. Näissäkin kransseissa oli vähän sellainen "mitä kaappien kätköistä sattuu löytymään" -ajatus. Kranssipohjat ovat olleet kaapissa odottamassa käyttöä jo  pari vuotta. Lisäksi tarvittiin vähän spraymaalia, helmiä, vanhasta joulukoristeesta purettua "kulkusnauhaa" ja rautalankaa. 

Vielä kolme päivää vääntöä töissä ja sitten joulujuhlan kautta reissuun! Täksi jouluksi lähdemme taas mummoloihin, ja siksi omaan kotiin on tullut laitettua joulua aika ministi. On ihan kiva luistaa vähän joulusiivouksista ja päästä valmiiden patojen ääreen...  ;)

Raksarojusta sisustukseen osa 2

Jo tovin olen etsiskellyt olohuoneeseemme vanhaa tai uusvanhaa puulaatikkoa. Kotopuolesta muutama vanha perunalaatikko olisikin löytynyt, mutta olivat pikkuisen liian huonokuntoisia sisustuskäyttöön ja toimivat vielä ihan hyvin perunalaatikkoina. Sateen pieksemää jätepuuta sen sijaan on edelleen iso läjä omalla pihamaallamme, ja niistä näppärä mieheni nikkaroi sunnuntaiaamun puhteeksi meille laatikon. Voi olla, että jotuu tekemään toisenkin, sillä laatikosta tuli aika kiva. Nämä laudat on siis irrotettu eurolavoista, joiden puu on kivasti harmaantunutta. Sahauspinnat nyt tietysti loistavat vielä vaaleina, mutta voi olla, että vien laatikon vähäksi aikaa tuonne pihalle kesäsateiden armoille, niin evätköhän ala harmaantua nuokin pinnat. :)

Laatikon taustalla näkyy myös uusin kirppislöytöni, käsin sorvattu puinen kynttilänjalka. Tämä taitaa saada ylleen mustan maalin, sillä nyt meillä tuntuisi olevan "särmää sisutukseen" -projekti. Kynttilänjalka maksoi kokonaiset kaksi euroa, joten ei käynyt kukkaron päälle tämä sisustushankinta.

Maustepurkit maljakoiksi

On näistä sadepäivistä vähän hyötyäkin - ehtii siivota kaappeja oikein urakalla! Minä ainakin olen viime päivinä raivannut kaappien perukoilta kaikenlaista tarpeetonta rojua roskikseen ja kirppikselle vietäväksi. Välillä kaappeja siivotessa löytää myös tavaroita, jotka ensin vaikuttavat täysin turhilta, mutta hetken miettimisen jälkeen saavatkin jatkoaikaa uuden käyttötarkoituksen myötä. 

Tänään uuden elämän saivat pienet lasisiset maustepurkit. Toimin nimittäin aikoinaan opintojeni ohessa erään maustefirman konsulenttina, joten meillä kaikenlaisia maustepurkkeja ja -pusseja on riittänyt  näihin päiviin asti. Välillä erilaiset mausteseokset ovatkin saaneet minussa aikaiseksi lähinnä oksennusreaktion, joten aika iso osa maustekaapissa olleista mausteista on päässyt vanhenemaan. Nytpä päätin siis päästä eroon noista vanhoista mausteista ja heittää mausteet purkkeineen päivineen roskiin. Tovin mietittyäni totesin kuitenkin, että purkeista tulee aika hauskoja pikkumaljakoita! Jäipä lisäksi yksi muisto maustetyttöajoistani! ;)

Kokeeksi nappasin piharuukuista pari krassia ja hyvältähän ne noissa purnukoissa näyttävät. Kukat ovat kin saaneet tänä kesänä tarpeeksi vettä - ainakin krassit kukoistavat melkoisen hienosti! 

Kaappeja ja laatikoita siivotessani mietin myös, kuka meillä sotkee.. Siivoan ja järjestelen kaappeja aika usein, mutta kamalan sekaisia ne ovat silti vähintäänkin viikon jälkeen siivousurakasta.. Kumma juttu. 

Kesäkassi

Tuli ihan huomaamatta yli viikon tauko postauksiin! Tässä välissä meidän pihaan on levitelty multaa melkoisen monta kuutiota ja nurmikkokin saatiin kylvettyä. Myös yhden kukkapenkin, ihan ensimmäisen itse tekemäni ikinä, sain alulle. Näistä jutuista ei silti juuri näytettävää ole, sillä ruoho ei viherrä vielä alkuunkaan ja kukkapenkkikin näyttää vielä alastomalta. 

Myös tilkkutäkki on vielä tekeleen tasolla, sillä taustakangas ja vanulevy ovat tähän päivään asti olleet vielä ostoslistalla. Tilkkukankaita kuitenkin jäi yli, ja niistä ompelinkin tällaisen kesäkassin! Päälle vielä kiinnitin pitsiliinan, jonka värjäsin kokeeksi. Väri ei ihan ole sellainen kuin toivoin, mutta kuitenkin sävymaailmaltaan kankaisiin sopiva. Taas anopin ahkerasti virkkaamat liinat pääsivät uusiokäyttöön! Tämä kassi meneekin synttärilahjaksi... ;)

Hyvää ja toivottavasti aurinkoista juhannusta teille kaikille!

Raksarojusta sisustukseen

Kaivoin muutama päivä sitten takapihan rakennusrojukasasta jonkun tavaralähetyksen mukana tulleen kolmesta laudanpätkästä tehdyn levyn ja mietin, että siitä voisi tehdä jotakin, en vain heti keksinyt mitä. Sitten muistin, että kaapissa on pyörinyt myös yksi käyttämätön sisustustarra, joka tuli kerran yhden tilauksen kylkiäisenä. En tahtonut laittaa sitä suoraan mihinkään seinään, joten kokeilin Tirlittanin blogista bongaamaani ideaa itsetehdystä tekstitaulusta. Sisustustarra kiinni lautaan ja päälle ohut kerros valkoista spraymaalia - sitten vain tarra pois ja valmista tuli! Ma tykkään! :) 

Ehkä pitäisi kaivella tuota rojukasaa vähän tarkemmin vielä joku päivä..

Vanhan pesukommuutin uusi ilme

Kun olin lapsi, meillä oli leikkihuoneessa ikivanha punainen mäntylipasto. Jossain vaiheessa lipasto siirtyi ulkovarastoon säilöön ja unohtui sinne noin 20 vuodeksi. Jo aikaa sitten kuitenkin päätin, että jos  meillä joskus on tilaa, haluan ottaa lipaston käyttöön. No nyt sitä tilaa on ja viimein sain aikaiseksi hieman tuunata lipastoa. 

Alunperin tämä huonekalu on päätynyt omaan lapsuudenkotiini ilmeisesti isäni mummolasta. Siellä lipasto, joksi tätä nyt kutsun, on ollut pesukommuuttina. Tarkkaa tietoa lipaston tekijästä minulla ei ole, mutta takalevyssä on päivämäärä 8.12.1940 ja nimikirjaimet V.O. Sotien välissä lipasto on siis tehty, joten aika vanhasta huonekalusta on kyse.

Punainen ei kuulu lempiväreihini, joten päätin poistaa vanhan maalin ja maalata lipaston valkoisella. Maalia oli aika hyvänlainen kerros ja punaisen alla vielä ruskeaa, joten työtä siinä taas oli. Poistin maalia kuumailmapuhaltimen ja teräsharjan avulla ja hioin pinnasta suurimmat karheudet pois. Lommoja ja muita epätasaisuuksia en edes pyrkinyt poistamaan saati täyttämään, koska mielestäni historian täytyy näkyä, vaikka väri muuttuukin. Lisäksi vaihdoin vetimet usiin, koska vanhatkaan vetimet eivät olleet alkuperäiset.

Lipasto sai paikkansa pikkuneidin huoneesta, jonka sisustus muuten on edelleen kesken. Seuraava hankinta olisi joku kiva naulakkohylly lipaston päälle, jotta kaikki ihanat koristeet päsisivät esille paremmin.

Vapputuunailua

Tänä(kin) vuonna meidän vappu on ollut aika rauhallinen - Ilmapalloja ja serpentiiniä, munkkeja, vähän kuohuvaa ja hyvää ruokaa oman pienen perheen voimin nautittuna. Ilmapallojen puhallus kuitenkin tuntui tänä vappuna erityisen hienolta, kun vieressä touhua silmät säihkyen seurasi joku, joka ei ole eläessään nähnyt yhtäkään ilmapalloa! Näissä hetkissä voi vielä itsekin kokea lapsenmielisyyttä :)

Vähän ehdin tuunaillakin. Ostin taannoin kirppikseltä magneettitaulun, jossa oli rumat ruskeat kehykset. Nyt se sai pintaansa valkoisen maalin ja reunoille vähän vanhaa paperia. Nyt se nököttää keittiössä lieden vieressä etsien paikkaansa. Vieressä on toinen samaisen kirppisreissun löytö, peltilaatikko nimittäin! Pidän siitä kovasti..

Aurinkoista vapunpäivän iltaa teille! Tästä alkaa kevät! 

Sanna

Pitsiliinojen uusiokäyttö osa 2

No nyt ovat anopinkin virkkaamat pitsiliinat päässeet uusiokäyttöön. Kiinnitin ne nimittäin tänään kirppikseltä eurolla löytämiini pellavaisiin tyynynpäällisiin, jotka kaunistuivat kertaheitolla. Halvat siis olivat, mutta pitsiliinojen väkertäjällä työ on kyllä ollut sellainen, että minusta ei siihen touhuun ole. Liian pikkutarkkaa hommaa on se. Kiitokset siis M:lle! 

Tyynyt pääsivät koristamaan meidän alakerran vieras/työhuoneen levitettävää sohvasänkyä. Alakertaan matkasivat myös taannoin virkkaamani matot.

Vanha ikkunanpoka

Viimein olemme saaneet vanhan ikkunanpokan seinälle. Aluksi ajattelin laittaa lasien taakse mustavalkoiset valokuvat, mutta joku hempeyspuuska iski, ja nyt lasien takana on tällaiset romanttiset peltitaulut. Omaan makuuni nämä ovat ehkä pikkuisen liiankin hempeät, mutta ainakin ne on keväiset. Ainahan ne voi vaihtaa.. 

Huomaan muuten, että minun sisutusprojektini ovat todellakin ikuisuusprojekteja, joten siksi tekstinikin ovat viime aikoina keskittyneet lähinnä leivontaan ja käsitöihin. :) 

Kasseja kierrätyskankaista

Nyt sain värkättyä aiemmista postauksistani tutuksi tulleista kirppiskankaista pari kassia. Ruusukankaan raikastamiseksi jätin kassin yläreunaan näkyviin kaistaleen valkoista vuorikangasta. Tähän kassiin ompelin myös sisälle vetoketjullisen taskun avaimille tai muille pikkutavaroille, jotka aina hukkuvat laukun pohjalle..

Toisen kassin kankaana on siis vanha kappaverho, ja koska verhossa oli valmiina erinäisiä saumoja ja tereitä, jätin ne suosiolla näkyviin antamaan kassille vähän lisää ilmettä. Tässäkin kassissa vuorina on tylsä valkoinen kangas. 

Nämä kassit ovat oikeasti tosi helppotekoisia, joten ihan varmasti vähän tumpelompikin osaa tehdä tällaisen kassin. Siispä kirjoitankin tähän teko-ohjeen muutaman kuvan kera.

Kangaskassin ohje

Kassin tekemiseen tarvitset siis päällyskankaan, vuorikankaan ja kangassuikaleet kassin hihnoiksi. Halutessasi kassiin sisätaskun, varaa myös vetoketju ja pieni pala kangasta taskua varten. (No joo, ompelukone ja muu oheissälä helpottaa myös tekemistä.)

1. Taita päällyskangas ja vuorikangas oikeat puolet vastakkain. Ompele molempien kappaleiden sivu- ja pohjasaumat. Ompele myös hihnat tässä vaiheessa.

2. Käännä päällyskappale oikeinpäin. Asettele vuorikappale päällyskappaleen sisään (vuoren saumat jäävät siis kankaiden väliin, kun vuorta ei ole käännetty oikeinpäin).

3.Käännä molempien kappaleiden yläreunat sisäänpäin ja laita hihnat nuppineuloilla kiinni kankaiden väliin haluamaasi kohtaan. Tässä vaiheessa voit kiinnittää myös mahdollisesti ompelemasi sisätaskun vuorikappaleen ylätaitoksen alle.

4. Ompele yläreunaan sauma. Näin päällys- ja vuorikangas sekä hihnat kiinniittyvät yhteen. Ompele vielä hihnojen kohdalle ylimääräiset neliösaumat, joilla vahvistat hihnojen kiinnityksen.

Kas näin, valmista tuli!

Ja seuraavaksi ne kuvat. Ihan jokaisesta vaiheesta ei nyt taida olla kuvaa, mutta kysykää, jos jäi hirvittävän epäselväksi :)

Itse yritän muistaa ottaa aina välillä tällaisia kasseja kauppareissuille, ettei tulisi turhaan ostettuja muovisia kauppakasseja. Näissä kuljetan myös työkansioita ja -papereita. Myös jumppakassina on tällainen. Jos pussukoita ei voi olla liikaa, niin ei myöskään kangaskasseja - paitsi sellaisia kurjanvärisiä mainoskangaskasseja, joita saa messuilta..

Tällaista siis tällä kertaa. Tekeillä on myös virkatut vauvantossut ja pitsiliinoilla tuunatut tyynynpäälliset. Lisäksi suunnitteilla on vaikka ja mitä. On muuten uskomatonta, miten paljon töissäkäynti verottaa ajan lisäksi luovuudesta ja inspiraatiosta. Näin paljon inspiraatiota käsillä tekemiseen minulla ei ole ollut koskaan aiemmin! Oikeastaan aika surullista, kun miettii tarkemmin..

Työn alla muuten olisi myös monta virkattua mattoa, MUTTA materiaalin puuttumisen takia en voi tehdä niitä, ja se sapettaa. Olen tilannut (ja maksanut) eräästä verkkokaupasta ehkä kaksi kuukautta sitten luonnonvalkoista Lilli-ontelokudetta yhdeksän kiloa, mutta enpä ole saanut niitä vieläkään. Tuntuu nyt olevan toimitusongelmia sen kanssa vähän joka paikassa. Onko joku teistä saanut ostettua kyseistä Lillin väriä jostakin viimeaikoina?

Syntymäjuhlaa!

Viime yönä lähipiiriimme syntyi jälleen suuri ihme, pikkuinen poika! Uutisen kuultuani en ole voinut lopettaa hymyilemistä, sellainen vaikutus näillä syntymäuutisilla aina on. Mieleen palaavat omat kahdeksan kuukauden takaiset tunnelmat ja se suuri ihmetys, jonka vauvan täydellisyys saa aikaiseksi. 

Pienen pojan syntymän kunniaksi leivoin mustikkamuffinsseja (tai muffineja, olkoon kumpia hyvänsä) ja iltapalalle pellillisen kanapiirakkaa. Kuvissa muffinssien tarjoiluastiana on muuten kirpputorilta ostamani, 20 senttiä maksanut lautanen, jonka jalkana on myös kirpparilöytö, euron kynttilänjalka. Kynttilänjalka oli alkujaan kullanvärinen, mutta spreijasin sen hopealla. Hieman ovat vieläkin lautasen kanssa erivärisiä, mutta haitanneeko tuo.. 

Minulla ei ole koskaan ollut erityisen hyviä muffinssireseptejä ja nyt kokeilinkin taas uutta ohjetta, jota hieman sovelsin. Näistä tuli ihan hyviä.

Mustikkamuffinssit n. 12 kpl

2 kananmunaa

2 dl sokeria

1 dl vaniljajogurttia

1 dl sulatettua margariinia

200 g pakastemustikoita jäisinä

5 dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jogurtti ja margariini varovasti muna-sokerivaahtoon. Lisää mustikat niin, etteivät ne murskaannu. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään ja lisää taikinaan varovasti sekoittaen. Annostele vuokiin ja paista 225 asteessa 15 - 20 minuuttia.

Tämän kanapiirakan ohje puolestaan on ihan oma sovellus. Teen aika usein suolaisia piirakoita samalla pohjaohjeella täytteitä vaihdellen. Tästä ohjeesta tulee pienehkö pellillinen.

Kanapiirakka

Pohja:

300 g margariinia

5 dl vehnäjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

1 tl suolaa

1 dl vettä

Nypi margariini ja kuivat aineet murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja vaivaa taikina tasaiseksi. Taputtele pellille ja laita jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.

Täyte:

450 g marinoituja kanafileitä

paprikaa

kirsikkatomaatteja

fetaa

3 dl ruokakermaa

2 munaa

pippuria

paprikajauhetta

suolaa

juustoraastetta

Paista kanafileet ja leikkaa ne pieniksi paloiksi. Leikkaa myös feta ja kasvikset kuutioiksi. Levitä täytteet pohjan päälle. Sekoita munat, ruokakerma ja mausteet. Kaada seos täytteiden päälle ja ripottele pinnalle vielä juustoraastetta. Paista noin 30 minuuttia 200 asteisessa uunissa.

Mukavaa viikonloppua taas kaikille ja tällä kertaa hyvää alkavaa hiihtolomaa niille, jotka viettävät sitä ensi viikon! :)

Tuunattu lipasto

Tällainen siitä nyt tuli:

Ei mennyt tämäkään projekti ihan niinkuin strömsössä. Alkuperäiset nuppivetimet oli kiinnitetty puutapeilla ja liimalla, ja niiden poistamiseksi jouduin pyytämään hieman miehistä apua, mikä söi naista ihan pikkuisen, sillä olin kuvitellut selviäväni projektista itsekseni.Vetimienpoistoprosessissa lipaston ylälaatikko meinasi myös hajota tyystin, mutta onneksi saimme sen pelastettua.

Kaiken kukkuraksi lipasto vaati huomattavasti useamman kerroksen maalia kuin olin ajatellut, eikä maalausjälkeni taida olla järin ammattimaista, joten kovin tarkkaan kuvia ei kannata syynätä. Pienen matkan päästä tarkasteltuna lipasto näyttää mielestäni kuitenkin aika söpöseltä. Ajattelin aluksi vetimiksi jonkinlaisia rautavetimiä, mutta sitten löysin ihanat posliiniset vetimet täältä ja päätin laittaa ne koristamaan lipastoa.

Mukavaista viikonloppua! :)

Pitsiliinat uusiokäyttöön!

Pitsi on pop. En kuitenkaan ole ollut kovin innostunut perinteisistä pitsiliinoista, joita ripotellaan sinne tänne hyllyjen päälle tai pikkupöydille. Ne ovat omaan sisustusmakuuni hieman liian mummolamaisia, vaikka pidänkin kaikesta vanhasta ja vaikka mummolat ovatkin ihan parhaita paikkoja.

Jokunen aika sitten kuitenkin kiikutin meille "maalta" muutaman mummoni tekemän pitsiliinan aikomuksenani tehdä niistä jotakin. Eilen sitten tein sokeritärkkäyskokeen, joka mielestäni onnistui aika mukavasti. Kiehautin kattilassa kaksi desiä vettä ja kaksi desiä sokeria ja uitin siinä pitsiliinan. Sitten asettelin liinan kuivumaan ylösalaisin käännetyn, elmukelmulla päällystetyn kulhon päälle. Yön aikana liina kuivui sen verran, että sen pystyi irrottamaan muotista ja kappas - pitsinen kulho oli syntynyt! Yhdessä yössä sokeritärkkäys ei kuitenkaan kuivu täysin, joten kulho kuivukoon vielä viikonlopun yli.

Näitä aion tehdä lisää! Jos joskus alkaa kaduttaa, että tuli tärvättyä mummon liinoja tällaiseen, niin liinat voi vielä "entisöidä", koska niihin ei ole käytetty sokerilientä järeämpää ainetta :)

Hauskaa viikonloppua!