Pientä puuhastelua

Viime päivinä olen puuhastellut kaikenlaista pientä työhakemusten kirjoittelemisen ja kotiaskareiden ohella. Neiti alkaa olla nyt sellainen touhottaja, että kaikki "omat jutut" on yritettävä tehdä päiväunienm aikaan tai illalla. Tuntuu siis välillä, että aika ei riitä kaikkeen siihen, mitä pitäisi, saati haluaisi tehdä. Arvokasta aikaa tämä pienen kanssa vietetty aika kuitenkin on, joten jääköön turha touhottaminen tuonnemmaksi..

Jotakin kuitenkin olen saanut tehtyä. Viikonloppuna kotopuolessa käydessäni eksyin paikalliseen kangaskauppaan, josta löysin todella hyviä trikoita, joiden kuosit olivat mitä mahtavampia. Valinnanvaikeus oli iskeä, mutta lopulta päädyin turkoosi-ruskeaan apinatrikooseen ja pinkki-valkoiseen norsutrikooseen. Surautin sitten kankaista kerralla useamman pipon omalle tyttärelle, pienelle kummipojalle ja hänen isoveljelleen ja... Tällä kertaa innostuin siis ihan urakalla pipoista, joten lähipiirissä on syytä varautua pipolahjoihin ;)

Käsityömessuilta ostamastani fanttilangasta puolestaan näpertelin kukkasia. Näistä voi tehdä vaikka magneetteja tai rintaneuloja. Ovat aika hauskoja mielestäni! Fanttikukkasten ohje löytyy Tuuliadesignin blogista. Fanttilankoja on olemassa aika herkullisen värisiä, ja niistä voisi tehdä vaikka mitä ihanaa, mutta minä tylsyyksissäni päädyin valkoiseen..

Viikonloppuna aloitin myös uuden tuunausprojektin, josta kerron myöhemmin lisää, jahka saan vähän valmiimpaa aikaiseksi. Tuli kulutettua nimittäin jokunen tovi poistellen punaisia ja ruskeita maalikerroksia..

Sain myös Gardenian Katilta hauskan sisustushaasteen, johon vastaan vähän myöhemmin..


Mukavaa viikkoa teille kaikille!

Pipokokeilu

Kuten jo aiemminkin taisin mainita, kävin sunnuntaina käsityömessuilla. Sieltä tarttui matkaan monenmonta ihanaa ideaa, ja jotakin tuli ostettuakin. Tuollaisilla messuilla tekisi mieli ostaa vaikka ja mitä, ja koska arvostan käsityöläisiä kovin, usein jotakin pientä ostankin.Yleensä kuitenkin mietin aina ensin, voisinko tehdä vastaavan itse, ja tämän takia aika usein tuote jää ostamatta ja matkaan lähtee tarvikkeita. Niitäkin messuilla onneksi oli tarjolla todella paljon. Tällä kertaa tuli ostettua monenlaisia koruntekotarvikkeita, fanttilankaa, huovutusvilloja ja iso pussillinen tilkkuja. 

Messuilla lähes joka toisessa pöydässä oli myynnissä ihania, värikkäitä trikoopipoja, ja ostamistani tilkuista kokeilin nyt tehdä sellaisen itse. Tämän koeversion ompelin ihanasta pöllötrikoosta. Vuorikankaana on pinkkiä pallotrikoota. Nämä pipot ovat kyllä todella helppotekoisia, mutta minun iänikuisen vanha ompelukone ei ompele järin hyvin trikoota, joten lisää pipoja syntyy varmaankin viikonloppuna kotopuolessa äidin uudella koneella.Tästä piposta tuli tällainen Me & I -tyyppinen pyörepäinen, vähän pitkänmallinen, jossa päälaelle jää kangasta söpösti lerpalleen. Kimperi-tyyppinen neliöpipo olisi vielä helpompi tehdä. Miksi minä en keksinyt Kimperi-pipon mallia ja alkanut myydä sitä ensimmäisenä? Ovat nimittäin suosittuja ainakin täällä päin Suomea..

 

Uusi verhokappa keittiöön

Jälleen totesin, että minun on melko turhaa hankkia meille olohuoneeseen tai keittiöön muita kuin valkoisia verhoja. Vaikka pidänkin väreistä ja kuvioista, ne alkavat aina jossain vaiheessa kyllästyttää. Jouduin siis eilen ompelemaan keittiöön jälleen uuden rullakapan, koska edellisen kukkakuvio alkoi hyppiä silmille. Tähän uuteen malliin sain idean jostain blogista, mutta nyt en kuollaksenikaan muista mistä. Idean keksijä saa siis ilmoittautua, jos tahtoo kunniaa itselleen ;) Verhon ideana on siis, että valkoinen perus rullakappa on aina sama ja uutta ilmettä saa vaihtamalla nauhat, jotka nyt ompelin ruskeasta pellavakankaasta. Verhoinspiksen sain taas sekunnissa, joten en ollut hankkinut verhoa varten kankaita etukäteen. Kapan ompelin vanhasta verhosta ja nauhakangas oli alunperin hankittu ihan muuhun tarkoitukseen. 

Mielestäni tästä tuli ihan kiva ja enemmän minun makuuni kuin aiemmin ompelemani kukikas rullakappa. Kuvaa katsellessani huomaan, että toinen nauhoista on ainakin puoli senttiä toista leveämpi, ja kun kyseessä olen MINÄ, tämä ei ole ollenkaan tavatonta.. :)

Tänään pääsen käsityömessuille hakemaan taas muutaman inspiksen lisää..

Kotiäidin tuskailua ja fiilistelyä...

Ensi maanantaina koittaa viimeinen vanhempainvapaapäiväni ja siirryn hetkeksi viettämään työttömän elämää. Suurta muutosta ei siis päiviimme ole vielä tiedossa. Kuitenkin lähestyvä vanhempainvapaan viimeinen päivä pistää miettimään. Olisinko valmis jättämään nyt yhdeksän kuukauden ikäisen tyttäremme hoitoon? Toisinaan on päiviä, että voisin itse lähteä töihin ihan samantien. Olisi päivisin vähän enemmän "omaa aikaa", ainakin lounastauolla saisin syödä ihan rauhassa. Voisi  jutella muustakin kuin lapsista ja voisin taas palautella mieleeni asioita, joita tuli aika pitkään opiskeltua. Voisi sitä ja voisi tätä..

Toisaalta näkemättä jäisi aika monta iloista hymyä ja kuulematta monta kikatusta. Aika ainutlaatuistahan tämä on - miksei tästä voi vaan nauttia? Toisinaan nautinkin ja paljon. Niin paljon, että väistämätön töihinpaluu alkaakin jo tavallaan ahdistaa. Miksi ihmisen mielen pitää olla näin ailahtelevainen? Tosiasia kuitenkin on, että nyt on haettava töitä ihan todenteolla ja voi olla, että syksyllä palaan työelämään. Onnellista on kuitenkin se, että koulut loppuvat pian ja alkavat uudestaan vasta elokuussa, joten minulla on vielä ainakin kolme kuukautta aikaa olla kotona ihanan touhukkaan tyttäreni kanssa ja viettää tätä ainutlaatuista aikaa. Päätän nauttia siitä ja jättää hetkeksi kaiken jossittelun! 

Aamulla jo oikeastaan vähän nautiskelin. Tein pikasiivouksen, kävin naapurin kanssa vaunulenkillä ja puuhastelin ihanien keväisten kukkasten kanssa. Sitten join kahvit ja fiilistelin siistiä kotia. Milloin muulloin voi arkena tehdä tällaista? 

Alla on pari kuvaa keväisestä kukkakimpustani. Keltaiset neilikat ovat säilyneet hyvänä jo pitkästi toista viikkoa. Ruusut sain pari päivää sitten tuliaisina vierailta. Kaunis kimppu viikonlopuksi syntyikin yhdistämällä ruusut ja neilikat. Kimpun "kaulusksen" olen säästänyt jostain aiemmin saamastani kukkakimpusta ja se sopi nyt hyvin väreihin. Maljakon ympärille kieputin pari kierrosta pitsinauhaa. Niin, nyt se rairuohokin jo vihertää. Ei ihan ajoissa, mutta vihertää.. :)

Hyvää pääsiäistä!

Minun rairuoholle kävi taas niin kuin monta kertaa ennenkin - kylvö jäi viimetinkaan, eikä ruoho viherrä vielä sitten yhtään. Pajunkissojakaan en ehtinyt hakea enkä leipoa yhden yhtä pääsiäisleivonnaista. Muutaman munan sentään koristelin aamulla ja ne riittäköön meidän pääsiäiskoristuksiksi tällä kertaa. Pääsiäistä voi onneksi viettää myös ilman sen suurempia höpsötyksiä. :)

Mukavia ja rentouttavia pääsiäispyhiä teille kaikille! :)

Sanna

Pitsiliinojen uusiokäyttö osa 2

No nyt ovat anopinkin virkkaamat pitsiliinat päässeet uusiokäyttöön. Kiinnitin ne nimittäin tänään kirppikseltä eurolla löytämiini pellavaisiin tyynynpäällisiin, jotka kaunistuivat kertaheitolla. Halvat siis olivat, mutta pitsiliinojen väkertäjällä työ on kyllä ollut sellainen, että minusta ei siihen touhuun ole. Liian pikkutarkkaa hommaa on se. Kiitokset siis M:lle! 

Tyynyt pääsivät koristamaan meidän alakerran vieras/työhuoneen levitettävää sohvasänkyä. Alakertaan matkasivat myös taannoin virkkaamani matot.

Vanha ikkunanpoka

Viimein olemme saaneet vanhan ikkunanpokan seinälle. Aluksi ajattelin laittaa lasien taakse mustavalkoiset valokuvat, mutta joku hempeyspuuska iski, ja nyt lasien takana on tällaiset romanttiset peltitaulut. Omaan makuuni nämä ovat ehkä pikkuisen liiankin hempeät, mutta ainakin ne on keväiset. Ainahan ne voi vaihtaa.. 

Huomaan muuten, että minun sisutusprojektini ovat todellakin ikuisuusprojekteja, joten siksi tekstinikin ovat viime aikoina keskittyneet lähinnä leivontaan ja käsitöihin. :) 

Sitruunainen britakakku

Viikonloppuna meillä oli vilskettä. Talo oli täynnä ihania ihmisiä - isoja ja pieniä. Kahviherkuksi leivoin sitrunabritaa. Britakakkuja olen täyttänyt aiemmin erilaisilla marjatäytteillä, mutta nyt laitoin väliin kermarahkan lisäksi lemon curdia. Marenki-sitruunaleivonnaisten linja saa siis nyt jatkoa. Lemon curdin voisi hyvin valmistaa itse, mutta tällä kertaa käytin kaupan valmista sitruunatahnaa. Pohjan tein kaksinkertaisena, jotta sain tehtyä kaksi isoa pyöreää pohjaa. Tästä kakusta tusina aikuista söi reilunkokoiset palat. 

Sitruunabrita 6 - 8 henkilölle

Pohja:

125 g voita

1 dl sokeria

 1 tl vaniljasokeria

2 keltuaista

 1 dl maitoa

1 1/2 dl vehnäjauhoja

 2 tl leivinjauhetta

Päällys:

2 valkuaista

1 1/2 dl sokeria

50 g mantelilastuja

Täyte:

1 prk rahkaa

2 dl vispikermaa

2 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 tlk lemon curdia

Vaahdota voi ja sokerit. Lisää keltuaiset. Lisää maito ja vehnäjauho-leivinjauheseos vuorotellen ja sekoita taikina kevyesti tasaiseksi. Levitä taikina pellille. Tee nyt päällys: vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri vähitellen vaahdotuksen aikana. Levitä pohjan päälle ja ripottele pinnalle vielä mantelilastuja.  Paista 175 asteessa noin 20 min. Tee tässä välissä täyte: vatkaa kerma ja lisää siihen rahka ja sokerit. Leikkaa jäähtynyt pohja kahteen osaan ja levitä toiselle puolikkaalle lemon curd ja kerma-rahkaseos. Nosta toinen puolikas täytteen päälle.

Kyllä oli hyvvee. Tee vaikka pääsiäiseksi! :)

Mukavaa viikkoa teille!